Asiantuntijat: Euro on turvallisuustekijä Suomelle

Viime aikoina Suomen mahdollinen euroero on noussut julkisuuteen entistä useammin. Yhteisvaluutta-alueen jättämisen puolesta puhujia on ollut toistaiseksi melko vähän, mutta toisaalta euron puolestapuhujienkaan puolella ei ole ollut aikoihin tungosta.

Aikoinaan Suomen junaili euroon pääministerinä Paavo Lipponen, joka on pitänyt tiukasti kiinni euromyönteisestä linjastaan. Lipposen mukaan Suomen vaikutusvalta vähenisi oleellisesti euroalueen ulkopuolella. Euroeroa vastaan puhuvat myös turvallisuuspoliittiset näkökulmat.

– Silloin joutuisimme suurvaltojen pompoteltavaksi akselilla Moskova-Berliini, Lipponen totesi viime vuoden lopulla.

Viime aikoina Lipposen linja on saanut tukijoita yllättävältäkin taholta. Vakuutusyhtiö Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh viittasi eilen Lipposen ajatuksiin esitellessään yhtiön osavuositulosta.

– Euro on osa meidän eurooppalaista identiteettiämme. Paavo Lipponen vei meidät aikanaan siihen ja tämä on jatkoa sille. On hyvä, että suomalaiset ovat osa Eurooppaa, Stadigh kommentoi torstaina Taloussanomille.

Hän korostaa kuitenkin, ettei halua ottaa kantaa Suomen turvallisuuspolitiikkaan sinänsä.

Euro on
turvallisuutta

Viime viikolla Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J Penttilä totesi Suomen Kuvalehden kolumnissaan, että euro ei ole Suomelle talouspolitiikkaa vaan myös turvallisuuspolitiikkaa.

– Mikäli joutuisimme luopumaan eurosta, joutuisimme hakemaan uskottavaa kansainvälistä asemaa meitä koko ajan enemmän kovistelevan Venäjän vieressä, hän kirjoittaa.

Penttilä kuitenkin kiistää asettuneensa tarkoituksellisesti Lipposen linjoille, ellei sillä tarkoiteta sitä, että Lipposen hallituksen turvallisuuspoliittiset perustelut euroon liittymiselle ovat edelleen päteviä.

Sen sijaan hän haluaa hämmentää nykyistä, talouspoliittisille urille jähmettynyttä eurokeskustelua ja ottaa siihen mukaan myös Suomen kansainvälisen aseman.

– Euroopan integraatio on mielestäni ollut aina Suomelle myös turvallisuuspolitiikkaa, eikä sitä pidä unohtaa. Jos muistellaan sitä, miksi Suomi liittyi EU:hun, turvallisuuspoliittiset syyt olivat erittäin tärkeitä. Maailmassa eletään juuri nyt geopolitiikan paluun voimakasta aikaa, eikä tätäkään ulottuvuutta pidä jättää huomiotta. Tästä turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta halusin muistuttaa. Se on unohtunut keskustelusta, Penttilä sanoo Taloussanomille.

Hänen mukaansa eurokriisi merkitsee myös valtioiden välisten voimasuhteiden muuttumista, minkä takia Suomen pitää tarkastella kriisiä kokonaisvaltaisesti. Euroalueen ei silti pidä välttämättä pysyä nykyisenlaisena hamaan tulevaisuuteen, Penttilä korostaa.

– Keskustelussa esiintyvillä vaihtoehdoilla on kaikilla laajassa mielessä turvallisuuspoliittista merkitystä. Kyllä eurossa pysyminen on paitsi Suomelle, myös Euroopalle turvallisuuspoliittinen kysymys. Se liittyy siihen, että lähdetäänkö Euroopassa uudestaan yksittäisten valtiollisten ratkaisujen tielle vai onko fiksumpaa se, että Euroopassa tehdään hyvin läheistä taloudellista ja poliittista yhteistyötä, Penttilä sanoo.

Hänen mukaansa Suomen pitää valita "pienimmän pahan" tie.

– Pieleen ei menty turvallisuuspoliittisissa argumenteissa, vaan siinä, että eurossa oli valuvika ja siinä, että Suomi muiden mukana ei ollut valvomassa sitä, ettei euroalue kehity väärään suuntaan. Suomen pitää nyt viime kädessä valita pöydällä olevista vaihtoehdoista kannaltamme parhaat. Tällöin mennään pienen valtion reaalipolitiikkaan.

Euron pitkäaikaisimpiin arvostelijoihin kuuluva amerikkalaisprofessori Martin Feldstein on korostanut euron olevan poliittinen, eikä taloudellinen projekti. Euromaiden välinen nykyinen kränä todistaa Feldsteinin mukaan, että tämä hanke on epäonnistunut. Hän ennakoi aikoinaan yhteisvaluutta-alueen lisäävän kitkaa myös euroalueen maiden ja sen ulkopuolisten maiden, kuten Venäjän välille.

– Yksi ulottuvuus on se, onko nykymuotoinen euroalue ideaali vai ei. Siinä keskustelussa Feldstein ja monet amerikkalaiset ovat alusta saakka olleet hyvin kriittisellä kannalla. Silloin tullaan kysymykseen siitä, minkälainen on ideaalikokoinen valuutta-alue ja kuinka lähellä sen jäsenten tulee olla talousrakenteeltaan toisiaan. Tämä on yksi keskustelu, Penttilä sanoo.

– Voin ymmärtää sen argumentaation, että euroalue tällä hetkellä pikemminkin lisää kitkaa euromaiden välillä sen sijaan, että se olisi osa eurooppalaista rauhanprojektia, niin kuin sen piti olla.

Suomelle paras
pysyä yhdessä

Penttilän johtama Keskuskauppakamari julkisti viime viikolla tilaamansa tutkimuslaitos Oxford Economicsin selvityksen, jonka mukaan Suomen kannalta olisi synkintä, jos ensin euroalueesta irtautuisi Kreikka ja sitten muut riskiryhmään kuuluvat maat ensi kevääseen mennessä.

Riskiryhmään kuuluvat Portugali, Irlanti, Espanja, Italia ja Kypros. Tällöin Suomen bruttokansantuote laskisi sekä vuonna 2013 että 2014. Todennäköisyys tälle tulevaisuudenkuvalle on Oxford Economicsin mukaan 15–20 prosenttia.

Vain Kreikan jättäessä euron Suomen bruttokansantuote pienenisi ensi vuonna, mutta palaisi vuonna 2014 jälleen 1,9 prosentin kasvuun.

– Jos hyvän talouspolitiikan edellytykset toteutuvat ripeästi ja Kreikka jää ainoaksi lähtijäksi, aiheutuu tästä huomattavasti vähemmän haittaa sekä Suomelle että euroalueelle ja maailmantaloudelle verrattuna edelliseen skenaarioon, jossa lähtijöitä on useita, tutkimuksessa arvioidaan.

Tämän vaihtoehdon todennäköisyys on 10–15 prosenttia. Todennäköisintä on kuitenkin, että kaikki euroalueen maat pysyvät yhdessä, mikä on tutkimuksen perusskenaario. Tällöin Suomen talous kasvaisi hiukan sekä tänä että ensi vuonna.