Näitä mittareita talousviisaat nyt seuraavat

Maailmantalouden kasvu on hiipumassa, kun markkinoiden ja sijoittajien epävarmuus lisääntyy. Epävarmuus taas johtuu monesti huonoista talousluvuista.

Tärkeillä talousluvuilla – eri mittareilla ja tilastoilla – on selkeä osansa markkinoiden mielialan muokkaajina. Mutta mitä lukuja asiantuntijat tarkimmin seuraavat? Taloussanomien haastattelemat ekonomistit ja talousviisaat kertovat, mihin lukuihin he kiinnittävät päivittäin huomiota ja miksi.

Pasi Kuoppamäki,
Sampo Pankin pääekonomisti

– Yleisesti ottaen tiirailen aika paljon talouden erilaisia ennakoivia mittareita, ja luottamusmittareita.

Yksittäisistä mittareista tärkeimpänä Kuoppamäki mainitsee Yhdysvaltojen ostopäälliköiden tuntemuksia mittaavan PMI-luvun.

Niin sanotut ostopäällikköindeksit (Purchasing Manager Index) kuvaavat yritysten yleisiä aktiviteetteja ja odotuksia, ja ovat siksi monien seuraamia. Myös kuluttajien luottamusindeksejä seurataan, mutta ne sisältävät hieman enemmän tilastollisia epäselvyyksiä.

– Koska ostopäällikköindeksejä julkaistaan varsin harvoin ja koska eurokriisi on nyt keskeinen talouden ajuri, tulee katseltua paljon myös euromaiden korkoja, Kuoppamäki kertoo.

Vesa Puttonen,
Aalto-yliopiston rahoituksen professori

– Aamulla ensimmäisenä katson New Yorkin teknologiaosakkeiden Nasdaq-indeksin. iPadilta katson mitä uutisia on tullut, ja onko ollut merkittävää heiluntaa. Yritysten tulokset myös kiinnostavat.

Puttoselle on tärkeää tietää mitä yön aikana markkinoilla on tapahtunut. Maailman uutiset ja tapahtumat saattavat antaa osviittaa myös Suomen ja Euroopan markkinoiden suunnalle.

– Pörssikurssit heijastavat uutisia, kaikkea sitä mistä puhutaan. Siten uutiset ja tapahtumat kurssiliikkeiden takana kertovat enemmän kuin pelkät numerot.

Puttonen seuraa päivittäin myös valuuttakursseja, muttei välttämättä korkotasoja.

Stefan Törnqvist,
Ålandsbankenin pääekonomisti

– Katson kymmenen vuoden lainakorkojen tasoja niin Yhdysvaltojen kuin Euroopan kohdalla. Kriisimaiden korot ovat huomion keskipisteessä.

Törnqvistin mukaan lainakorkojen tasot kuvastavat hyvin markkinoiden luottamusta valtioiden talouksiin, ja sitä kautta myös laajempiin talouden näkymiin.

– Seuraan tarkasti myös sitä, mitä keskuspankit ympäri maailmaa tekevät, sanovat ja uutisoivat.

Korkomarkkinoille tiivistyy Törnqvistin mielestä markkinoiden ja talouden ammattilaisten viisaus. Siksi ne ovat paljon parempi talouden mittari kuin hyppivät pörssikurssit.

Erkki Sinkko,
sijoittajakonkari

– Talouden kokonaisuuden kannalta tärkeintä tietoa antaa edelleen bruttokansantuote.

Sinkko ei lähde arvioimaan maailmantaloutta, vaan keskittyy pörssiyhtiöiden näkymistä kertoviin talouden mittareihin.

– Ensimmäiseksi katson tekevätkö yhtiöt voittoa, onko liiketoiminta kannattavaa. Joka toinen Suomen pörssiyhtiöistä menee nyt miinuksella.

Omavaraisuusaste kannattaa Sinkon mukaan myös tarkistaa. Velkaa ei yrityksillä saisi olla kovin paljon.

– Korkojen nousu voi yllättää yhtiöt. En suhtaudu suopeasti suuria investointeja tekeviin yhtiöihin. Nyt olisi oltava varovainen riskinotossa, sillä mahdollisesta suuresta talousmyllerryksestä on muuten vaikea päästä yli.

Pörssiin vaikuttaa Sinkon mukaan vahvasti Euroopan pankkikriisi, johon eivät suomalaiset voi kovin vaikuttaa. Tärkeintä on pitää omien pörssiyhtiöiden talous hyvässä kunnossa.

Hannu Penttilä,
Stockmannin toimitusjohtaja

– Ei ole mitään järkeä nimetä vain yhtä mittaria. Jos joku on valittava, niin kyllä bruttokansantuotteen kehitys eri alueilla kuvaa yleiskehitystä, mutta on toki pahasti jälkijättöinen.

Penttilä kertoo itse seuraavansa vähittäiskaupan myyntilukujen kehitystä eri markkinoilla, keskeisten valuuttojen arvonmuutoksia sekä öljyn hinnan kehitystä.

– Vähittäiskaupan myyntilukujen kehitys kuvaa joka päivä kuluttajien mielialojen kehitystä, jolla on puolestaan vahva vaikutus talouden kasvuun tai supistumiseen, Penttilä perustelee. 

Pörssi ei ole Penttilän huomion keskipisteessä. Osakemarkkinoiden volatiliteetti eli suuri heilunta ei hänestä anna epävarmoina aikoina oikeaa kuvaa talouden tilasta.  

Reijo Heiskanen
OP-Pohjolan pääekonomisti

– Aamulla ensimmäisenä katson yleensä mitä Aasiassa on tapahtunut ja miten päivä päättyi Yhdysvalloissa. Mielenkiinnon kohteet vaihtelevat tilanteen mukaan. Joitakin vuosia sitten valtionlainojen korot eivät olleet niin kriittisiä kuin nyt, Heiskanen kertoo.

Heiskanen muistuttaa, että maailmantalouden hahmottamiseksi täytyy seurata joukkoa eri asioita, joista on jokseenkin mahdotonta nostaa yhtä indikaattoria, lukua tai tilastoa yli muiden.

– Mielenkiintoisin talouden kuumemittari vaihtelee. Jos yksi pitää kuitenkin sanoa, niin tärkeimpien maiden bkt-kasvuluvut ovat nyt ja aina kovaa faktaa siitä, missä varsinaisesti mennään.

– Lyhyen ajan suuntaa voi sitten seurata lukuisten indikaattorien avulla, joista seuratuimpia ovat ostopäälliköiden indeksit, hän valottaa.

Vesa Vihriälä,
Etlan toimitusjohtaja

– Aamulla kun menen töihin katson tietysti mitä Aasian pörsseissä on tapahtunut. Uutistoimisto Bloombergilta katson korot, valuuttakurssit ja pörssikurssit.

Vihriälän mukaan yksityiskohtaisempien talouslukujen skaala laajenee nopeasti, eikä yksittäisiä tilastoja ole helppoa nostaa yli muiden.

Silti yksittäisenä indikaattorina valtionlainojen korot ovat Vihriälällä nyt kovassa seurannassa.

– Tällä hetkellä euroalueen ongelmamaiden valtionlainojen korot kiinnostavat päivittäin. Toki myös markkinoiden luottamusta ja talouden kehitystä ennakoivat mittarit tulevat mukana, mutta vallitsevassa tilanteessa korot merkitsevät paljon.