Miten kauan Espanja kestää ennätyskorkoja?
Espanjan korot ovat maanantaina tehneet jälleen uusia ennätyksiä. Ennen puoltapäivää Espanjan kymmenvuotisen lainan korko kävi 7,46 prosentissa, kun yli 7 prosentin korkoa pidetään kestämättömän korkeana.
Korot lähtivät nousuun Valencian itsehallintoalue ilmoitettua perjantaina tarvitsevansa valtion tukea selvitäkseen veloistaan. Espanjalaislehtien mukaan tuen tarpeessa ovat monet muutkin itsehallintoalueet.
Lyhyet kipurajalla käynnit eivät vielä lainanottajaa kaada, ekonomisti Reijo Heiskanen OP-Pohjolasta sanoo. Etenkään, kun Espanja saa lyhytaikaisempaa lainaa edullisemmalla korolla.
– Vaikka Espanja hakisi jonkun erän pitempiaikaistakin lainaa korkeammalla korolla, eihän se niin paljoa painaa, Heiskanen toteaa.
Myöskään Sampo Pankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki ei hätkähdä uudesta ennätyksestä. Pysyvämpänä korkotasona se käy toki raskaaksi.
– Kyllähän Espanja teoriassa voi selvitä kuukausiakin tällaisella menolla, Kuoppamäki sanoo.
Tästä ei enää
varaa nousta
Kun Irlannin ja Portugalin valtionlainojen korot nousivat yli seitsemän prosentin, maat joutuivat varsin nopeasti turvautumaan pelastuspaketteihin. Espanjan korot ovat käyneet samalla tasolla jo useita kertoja, mutta Euroopan keskuspankin (EKP) toimet ovat painaneet niitä taas alemmas.
Kriittisillä rajoilla korot silti ovat, Heiskanen sanoo. Sijoittajan näkökulmasta koron lievä nousu on myönteistä, mutta nyt on käyty jo huolestuttavan korkealla.
– 7,5 alkaa kertoa huolestuttavista riskeistä. Uhkana on, että korko nousee edelleenkin, ja siihen ei ole varaa.
Pysyvänä korkotasona nykyistä hieman matalammatkin korot olisivat Espanjalle kestämättömän suuret.
– Jos korot näyttäisivät jäävän pysyvämpiluonteisesti 7 prosenttiin, voidaan todeta peli menetetyksi jo tässä vaiheessa, Kuoppamäki sanoo.
Espanjassa eletäänkin herkkiä hetkiä, kansantaloustieteen professori Hannu Laurila Tampereen yliopistosta sanoo. Korkojen tuoreista liikkeistä näkee, ettei markkinoilla olla täysin tyytyväisiä maan ongelmien ratkaisemiseksi tehtyihin toimiin.
Euroryhmä antoi perjantaina siunauksensa Espanjan yhteensä 100 miljardin euron suuruiselle pankkituelle, jolla pyritään pitämään yllä Espanjan valtion markkinakelpoisuutta. Lähipäivien aikana nähdään, kuinka markkinat pakettiin suhtautuvat.
Laurilan mielestä Espanjan tueksi tehdyt toimet ovat joka tapauksessa ajanpeluuta, joka on tulossa tiensä päähän. Tehokkaampia toimia tarvitaan, ja valttikortit ovat tälläkin kertaa EKP:n käsissä.
Pankkien tukeminen on professorin mielestä joka tapauksessa vain akuutin kriisin hoitoa. Espanjan ongelmien syyt juontuvat maan kilpailukyvyn heikentymisestä suhteessa muihin euromaihin ja siitä seuraavaan ulkomaankaupan alijäämään.















