Tällainen olisi "hyvä" sopimus Espanjan kanssa

Vakuussopimusta Espanjan ja Suomen kesken väännetään äärimmäisen tiukalla aikataululla. Hallitus antanee jo keskiviikkona eduskunnalle tiedonannon Espanjan pankeille myönnettävästä lainasta.

Valtiovarainministerit sopivat pankkien tukiohjelmasta ehkä perjantaina, samana päivänä, jolloin eduskunta äänestää Suomessa vakuuksista. Neuvotteluista ei ole kerrottu julkisuuteen, ei edes sitä, onko osapuolena Espanjan hallitus vai maan rahalaitosten uudelleenjärjestelyrahasto FROB.

Aalto-yliopiston rahoituksen professorin Vesa Puttosen mukaan vakuuskeskustelu on lähtenyt "lapasesta" ja vie toistamiseen huomion siitä, miten euroaluetta pitäisi uudistaa, jotta se pelastuisi.

– Vakuusneuvottelut ovat destruktiivista toimintaa. Jos ei tämä [euroalueen rakentaminen] maistu, pitäisi olla joku analyysi, mikä on vaihtoehto. Nyt ollaan välivaiheessa, joka vie koko energian ja on harmillista Suomen asemalle.
  
– En halua ottaa kantaa siihen, mitä vakuudet olisivat. Halutaanko Barcelona vai Ibizan saari, tämä on tällaista Esson baari -keskustelua. Jos ei tiedetä ehtojen hintaa, voi tästä tulla Pyrrhoksen sota (voiton hinta kovempi kuin sen arvo).

Ainakin espanjalaisten pankkien osakkeita vakuuksina Puttonen pitää "tyhmimmän luokan ehdotuksena" ja hyvin ristiriitaisena. Jos pankit kaatuvat, niiden osakkeilla ei olisi suurta arvoa vakuuksina.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) sanoi Ylelle, että Espanjan vakuudet voivat olla pankkiosakkeita. Muutkin vaihtoehdot ovat esillä.

– Paras on selvä raha, jonka voi sijoittaa kuinka maa itse haluaa, Puttonen sanoo.

Nordean tutkimusjohtajan Aki Kangasharjun mielestä vakuussopimus olisi vahvempi, jos se sisältäisi useampaa kuin yhtä vakuusmuotoa.

– Tämä hajottaisi riskiä. Sopimuksessa voitaisiin korvamerkitä tulevia verotuloja tai luovuttaa joidenkin valtionyhtiöiden osakkeita, kun niitä myydään. On monenlaisia vaihtoehtoja. Tätähän Suomi yritti Kreikan kanssa, mutta muut maat torppasivat ehdotukset.

Vakuussopimus
A4-paperille, kiitos

Puttosen mukaan Espanjan sopimus pitää ainakin pysyä puristamaan selkeään muotoon. Muutoin se herättää epäilyjä siitä, ettei sisältöä ole tarkoitettukaan ymmärrettäväksi.

– Vaikka sopimus olisi kymmeniä sivuja pitkä ja sisältäisi kuvauksia ja juridiikkaa, peruslaskelma pitää olla A4:n kokoinen. Eivät vakuussopimukset ole mitään rakettitiedettä. Ellei perusparametria pysty aa-nelosessa esittämään, se herättää kysymyksiä.

Suomen on saatava vakuudet, vaikka heikommillakin ehdoilla, koska hallitusohjelma niin edellyttää. Hallitusohjelmassa sanotaan heti vakuuksien jälkeen myös, että "mahdollisen julkisen tuen on oltava avointa, läpinäkyvää ja vastikkeellista".

Kangasharjukin katsoo, ettei valtiovarainministeriö voi tällä kertaa olla neuvottelematta avointa sopimusta.

– [Salaamisesta] tulisi aivan liian suuri hässäkkä.

Onko järkee
vai ei?

Suomi hakee vakuuksia 40 prosentille Espanjan lainaosuudestaan. Summa on sama kuin Kreikassa ja pohjaa historialliseen riskiarvioon velkakriisimaiden lainanhoitokyvystä.

Puttosen mukaan Espanjan vakuuskysymykseen liittyy niin paljon "sisäpoliittista ja kokoomuksenkin sisäistä kädenvääntöä", että sisällön arviointi rahoitusperustein on jo toisarvoista. Sisältö jäänee yhtä vesittyneeksi kuin Kreikan-sopimus.

– Kysymyksessä pitää mennä taaksepäin ja miettiä ylipäätään, oliko vakuuksissa mitään järkeä. Jos ne saa ilman mitään kustannuksia, totta kai otetaan. Mutta onko mahdollista, että jollekin lainantajalle annetaan paremmat ehdot kuin toiselle? Se olisi rahoitusmarkkinoilla kohtuutonta ja väärin nykyisiä ja vanhoja lainanantajia kohtaan.

"Valittu linja
kannattaa säilyttää"

Kangasharju suhtautuu vakuuksiin hieman myötämielisemmin.

– Kreikka-diili on hyvä kompromissitulos. Tiedot Kreikka-vakuuksista ovat puutteelliset, mutta minun tietoni ovat, että ne olivat tyhjää parempi. Kyllä Suomen kannattaa nyt neuvotella vakuus loppuun saakka, vaikka se ei voi olla mikään mahdottoman hyvä diili. Jos olisi, kaikki sen haluaisivat.

Suomen maksama hintalappu oli Euroopan pysyvälle vakausrahastolle (EVM) etupainotteisesti maksettava 1,4 miljardin pääoma. Mikäli Espanjan sopimus noudattaa Kreikan vastaavaa, sen olisi ilmeisesti vastineeksi vakuuksista maksettava lisää EVM:n pottia.

– Se oli meidän hintamme. Nyt kun Suomi saa miinuskorolla lainaa, se voisi olla ihan hyväkin juttu. [EVM:lle menevälle lainalle ] on edullinen aika, joka ei enää paremmaksi muutu.

Puttonen korottaa panoksia.

– Jos olemme tällaisessa velkoja integroivassa eurossa, Suomen kannattaisi sitten itse ottaa 100 miljardia velkaa, ottaa jotain irti järjestelmästä ja sijoittaa. Nyt olemme nelikentän huonoimmassa ruudussa (lainaa velkamaille, vähän omia investointeja).

Kangasharjun mukaan Espanjan kokoluokka tekee uudesta vakuussopimuksesta jossain määrin köykäisemmän.

– Jos Espanja ei pystyisi maksamaan, sen konkurssista hajoaa koko euro. Siinä mielessä tämä on astetta turhempi sopimus. Oletus 40 prosentin korkotuotosta tuskin pätisi, sillä tappiot eivät enää kattaisi vakuuksia.

– Mutta Espanjalla on hyvä lähimenneisyys kansantalouden ja julkisen talouden hoidosta, eli voisi olla turvallisemmalla mielellä kuin Kreikan tapauksessa.