Kirjaudu ▼
 

Tämän kuvion Paul Krugman tarkistaa joka aamu

Seokyong Lee/Bloomberg
Tämän kuvion Paul Krugman tarkistaa joka aamu
Talouden nobelilla palkittu taloustieteilijä Paul Krugman pitää näinä päivinä jatkuvasti silmällä yhtä eurokriisistä kertovaa käyrää, Business Insider kertoo.
Taloussanomat
13.7.2012 21:52
74

Espanjan kymmenvuotisen valtionlainan korko. Siinä lukema, jota talousguru Paul Krugman pitää tällä hetkellä silmällä kuin haukka.

– Se on käyrä, jonka tarkistan joka aamu, kun herään, Krugman kertoo talouslehti Business Insiderille.

Lehti kysyi Krugmanin lisäksi yli kuudeltakymmeneltä ekonomistilta, analyytikolta ja salkunhoitajalta, mitä lukua he seuraavat herkeämättä näinä päivinä. Vastaukset olivat yllättävän erilaisia, ja kertovat mielenkiintoisella tavalla siitä, mitä lukuja talousammattilaiset pitävät tärkeinä.

Koska kysely suunnattiin yhdysvaltalaisille asiantuntijoille, ovat monet luvuista varsin USA-keskeisiä.

Taloussanomat keräsi luvuista viisi kiinnostavinta.

1. S&P 500 -indeksin
P/B-luvut vuodesta 1977
 

Sijoitusyhtiö Vanguardin perustaja ja ex-toimitusjohtaja John C. Bogle seuraa yhä tiukasti Yhdysvaltain suurimpien yritysten P/B-lukua. Se kertoo osakekurssin suhteen yhtiön osakekohtaiseen omaan pääomaan. Helposti väärintulkittu luku kertoo Boglen mukaan lyhyellä ajanjaksolla siitä, kuinka paljon spekulaatio vääristää markkinoita.

2. Pääoman
ikäjakauma

Raha on kasaantunut vanhoille ihmisille, sanoo rikkaiden varainhoitoyhtiön Gluskin Sheffin pääekonomisti David Rosenberg. Hän seuraa tarkasti "sikaa pytonissa" eli 55-ikävuoden molemmin puolin olevaa varakasta ja suurta ikäluokkaa. Heillä on paljon rahaa ja heidän päätöksillään on paljon painoarvoa esimerkiksi siihen, miten osakkeet ja velkakirjamarkkinat kehittyvät suhteessa toisiinsa.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

3. Yhdysvaltain
valtion budjettivaje

– Valtioiden velkakirjat ovat erittäin riskialttiita näillä korkotasoilla. Osittain näin on, koska hallitukset muuttelevat omia numeroitaan peittääkseen velkaantuneisuutensa, Societe Generale -pankin maailmantalouden strategi Dylan Grice väittää.

4. Espanjan rahoitustase
ilman maan keskuspankkia

Rahoitustase on kriittinen Espanjan pankkien kannalta. Sijoittajat ovat olleet huolissaan, että Espanjan pankit menettävät nopeasti varojaan ja rahoitustase antaa viitteitä siitä. Tätä mieltä on Roubini Global Economics -tutkimusyhtiön Euroopan talouden johtaja Megan Greene.

5. Maailman
ostopäällikköindeksit

Nämä kertovat teollisuuden tilasta maailmassa. Juuri nyt ne näyttävät teollisuuden tuotannon laskevan joka puolella, mikä vihjaa maailmantalouden hidastuvan. Näitä seuraavat jatkuvasti Goldman Sachsin varainhoitoyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jim O'Neill, sijoitusyhtiö RBC:n pääekonomisti Tom Porcelli ja meklariyhtiö BTIGin päästrategi Dan Greenhaus.

Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (74)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 8
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Tuosta käyrästä voi arvioida milloin romahduksen nopea vaihe alkaa.

Jokainen järkevä tietää, että ponzi romahtaa vääjäämättä ja ainoa kysymys tässä että milloin se tapahtuu: viikkoissa vai kuukausissa?
Krugman muuten ei ti 13.7.2012 21:57

Anonyymi
Nimimerkki "Maalaisjärki" ei tiedä, miten raha syntyy kiertoon. Ilman tätä tietoa hän ei pysty ymmärtämään, että mikään työn määrä, säästöt, veron keräys tms toimenpiteet eivät pelasta yhtään mitään.

Koska EUROALUE kokonaisuutena ei pysty palauttamaan bankstereille enemmän kuin niiltä on lainattu, ja tämä ponzi jatkuu vain a) ottamalla yhä enemmän velkaa maksamaan vanhoja lainoja ja b) luovuttamalla omaisuuden bankstereille - mutta tämä vain lykkää romahduksen myöhemmäksi eikä mahdollista veloista pääsemistä. Ihmisten ikuinen velkaorjuus on koko bankstereiden luoman systeemin ydinajatus.
Maalaisjärkeä ei rii 13.7.2012 22:02

Anonyymi
Minä seuraan BicMac indeksin korrelointia valtioiden tilastoimaan inflaatioon.
Andruha 13.7.2012 22:06

Anonyymi
"Rahoitustase on kriittinen Espanjan pankkien kannalta. Sijoittajat ovat olleet huolissaan, että Espanjan pankit menettävät nopeasti varojaan ja rahoitustase antaa viitteitä siitä"

Voihan stressitesti
alkuperäisasukas 13.7.2012 22:19

Anonyymi
Euroalueen kultavaranto on 10.000 tonnia. Eli arvoltaan tämän päivän hinnalla vain 418,5 miljardia euroa.
@Uutisvahti 13.7.2012 22:22

Anonyymi
Espanjan kymmenvuotisen valtionlainan korko. Siinä lukema, jota talousguru Paul Krugman pitää tällä hetkellä silmällä kuin haukka.- Se on käyrä, jonka tarkistan joka aamu, kun herään, Krugman kertoo talouslehti Business Insiderille. (Taloussanomat)

Talsa, tässä on idea käyräksi: Itsenäisten valtioiden velkojen maksujärjestelyt ja velkojen maksamatta jättäminen ajan funktiona alkaen vuodesta 1300. Lista on Guardianin lukijasivuilta enkä tiedä pitääkö se paikkansa. OpenEurope on laatinut eräässä Kreikka analyysissään yhden listauksen, jossa on enemmän yksityiskohtia. Voin kaivaa sen myöhemmin, jos tarvitsee. Voila.


Africa Algeria (1991)
Angola (1976,[16] 1985, 1992-2002[16])
Cameroon (2004)[16]
Central African Republic (1981, 1983)
Congo (Kinshasa) (1979)[16]
Côte d'Ivoire (1983, 2000)
Gabon (1999-2005)[16]
Ghana (1979, 1982)[16]
Liberia (1989-2006)[16]
Madagascar (2002)[16]
Mozambique (1980)[16]
Rwanda (1995)[16]
Sierra Leone (1997-1998)[16]
Sudan (1991)[16]
Tunisia (1867)
Egypt (1876, 1984)
Kenya (1994, 2000)
Morocco (1983, 1994, 2000)
Nigeria (1982, 1986, 1992, 2001, 2004)
South Africa (1985, 1989, 1993)
Zambia (1983)
Zimbabwe (1965, 2000, 2006[16] (see Hyperinflation in Zimbabwe)
Americas Antigua and Barbuda (1998-2005)[16]
Argentina (1827, 1890, 1951, 1956, 1982, 1989, 2002-2005[16] (see Argentine debt restructuring))
Bolivia (1875, 1927,[16] 1931, 1980, 1986, 1989)
Brazil (1898, 1902, 1914, 1931, 1937, 1961, 1964, 1983, 1986-1987,[16] 1990[16])
Canada (Alberta) (1935)[16]
Chile (1826, 1880, 1931, 1961, 1963, 1966, 1972, 1974, 1983)
Colombia (1826, 1850, 1873, 1880, 1900, 1932, 1935)
Costa Rica (1828, 1874, 1895, 1901, 1932, 1962, 1981, 1983, 1984)
Dominica (2003-2005)[16]
Dominican Republic (1872, 1892, 1897, 1899, 1931, 1975-2001[16] (see Latin American debt crisis), 2005)
Ecuador (1826, 1868, 1894, 1906, 1909, 1914, 1929, 1982, 1984, 2000, 2008)
El Salvador (1828, 1876, 1894, 1899, 1921, 1932, 1938, 1981-1996[16])
Grenada (2004-2005)[16]
Guatemala (1933, 1986, 1989)
Guyana (1982)
Honduras (1828, 1873, 1981)
Jamaica (1978)
Mexico (1827, 1833, 1844, 1850,[16] 1866, 1898, 1914, 1928-1930s, 1982)
Nicaragua (1828, 1894, 1911, 1915, 1932, 1979)
Panama (1932, 1983, 1983, 1987, 1988-1989[16])
Paraguay (1874, 1892, 1920, 1932, 1986, 2003)
Peru (1826, 1850,[16] 1876, 1931, 1969, 1976, 1978, 1980, 1984)
Surinam (2001-2002)[16]
Trinidad and Tobago (1989)
United States (1779 (devaluation of Continental Dollar), 1790, 1862,[17] 1933 (see Executive Order 6102),[16] 1971 (Nixon Shock) 9 states (1841-1842)[16]
10 states and many local governments (1873-83 or 1884)[16]

Uruguay (1876, 1891, 1915, 1933, 1937,[16] 1983, 1987, 1990)
Venezuela (1826, 1848, 1860, 1865, 1892, 1898, 1982, 1990, 1995-1997,[16] 1998,[16] 2004)
Asia China (1921, 1932,[16] 1939)
Japan (1942, 1946-1952[16])
India (1958, 1969[citation needed], 1972)
Indonesia (1966, 1998, 2000, 2002)
Iran (1992)
Iraq (1990)
Jordan (1989)
Kuwait (1990-1991)[16]
Myanmar (1984,[16] 1987,[16] 2002)
Mongolia (1997-2000)[16]
The Philippines (1983)
Solomon Islands (1995-2004)[16]
Sri Lanka (1980, 1982, 1996[16])
Vietnam (1975)[16]
Europe Albania (1990)
Austria-Hungary (1796, 1802, 1805, 1811, 1816, 1868)
Austria (1938, 1940, 1945[16])
Bulgaria (1932[citation needed], 1990)
Croatia (1993-1996)[16]
Denmark (1813)[16] (see Danish state bankruptcy of 1813)
England (1340, 1472, 1596)
France (1558, 1624, 1648, 1661, 1701, 1715, 1770, 1788, 1812)
Germany (1932, 1939, 1948[16]) Hesse (1814)
Prussia (1683, 1807, 1813)
Schleswig-Holstein (1850)
Westphalia (1812)

Greece (1826, 1843, 1860, 1893, 1932, 2012 [18])
Hungary (1932, 1941)
The Netherlands (1814)
Poland (1936, 1940, 1981)
Portugal (1560, 1828, 1837, 1841, 1845, 1852, 1890)
Romania (1933)
Russia (1839, 1885, 1918, 1947,[16] 1957,[16] 1991, 1998)
Spain (1557, 1575, 1596, 1607, 1627, 1647, 1809, 1820, 1831, 1834, 1851, 1867, 1872, 1882, 1936-1939[16])
Sweden (1812)
Turkey (1876, 1915, 1931, 1940, 1978, 1982)
Ukraine (1998-2000)[16]
United Kingdom (1749, 1822, 1834, 1888-89, 1932)[16]
Yugoslavia (1983)
Miten voi valtio jät 13.7.2012 22:24

Anonyymi
Vaikka verotusaste olisi 100% ja käräysaste olisi 100% - lainan + koron maksaminen bankstereille on mahdottomuus.

Aina koron verran omaisuutta siirtyy bankstereiden omistukseen. Se on kuin lastenleikki, jossa on X lasta ja X-1 tuolia; lapset juoksentelevät ja merkistä on istahdattava. Isossa Kuvassa koron maksu on kuin puuttuva tuoli - aina on joku, joka ei pysty maksamaan, ja aina korko-prosentin verran joka vuosi omaisuus siirtyy bankstereille. Mutta maalaisjärjellä varustetutu tuulipuvut eivät ymmärrä isoja kuvioita, koska HE hoitavat asiat "oikein" ja omaisuuden menettävät jotkut muut, nk. "huonot" tuulipuvut. Maalaisjärkevät eivät näe kokonaisuuksia, ja siksi bankstereiden järjestelmä on niin hyvin toiminut tähän asti.
Iso Kuva ei ole yksi 13.7.2012 22:30

Anonyymi
Oma mittarini on se, miten moni vaatii Kataisen eroa Adressit.comissa.
Nimetön 13.7.2012 22:36

Anonyymi
Iso Kuva ei ole yksittäisten muurahaisten kokemusten keskiarvo.
Korjaus 13.7.2012 22:36

Anonyymi
Minä taas kertaan joka aamu mielessäni kaikki ne epäonnistumiset, joita olen elämässäni kohdannut ja kaikki ne mahdollisuudet, jotka olen jättänyt käyttämättä.
Hiljaisten seiväshyp 13.7.2012 22:38
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 8
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä