Keskustan Lintilä: Pankkien pääomittamisessa mentiin yli
Suomi antoi periksi ja luopui periaatteistaan Euroopan unionin viimeöisessä huippukokouksessa, oppositiopuolue keskustan kansanedustaja Mika Lintilä sanoo. Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen puolestaan sanoo, että EU etenee nyt askel askeleelta kohti liittovaltiota. Puheenjohtaja Juha Sipilän mukaan Espanja pystyisi itse hoitamaan kriisinsä vuodessa.
Mika Lintilän mukaan huippukokouksen päätös pankkitukeen ryhtymisestä katkaisi kamelin selän.
– Tämä ei vastaa sitä sopimusta, jonka eduskunta aikanaan hyväksyi. Suomi joutui antamaan periksi, ja pankkien pääomittaminen oli nimenomaan se asia, missä mentiin yli, Lintilä sanoo Taloussanomille.
– Siihen ei ole eduskunta suostunut, ja aiomme nyt kysyä hallitukselta, miksi tässä tehtiin näin.
Lintilän mukaan huippukokouksen päätökset Euroopan pysyvän vakausmekanismin EVM:n suhteen menivät metsään kahdeltakin osin.
– Tämä on ihan hölmö päätös. Nyt ruvetaan pääomittamaan pankkeja, ja lisäksi EVM:n ensisijaisen velkojan asemasta luovuttiin. Nämä ovat molemmat olleet Suomelle kynnyskysymyksiä, ja hallitus vakuutti kaksi päivää sitten, että tähän ei ruveta, Lintilä sanoo.
Suomen hallitus onnistui neuvotteluissa Lintilän mukaan erittäin heikosti, kun se joutui luopumaan kahdesta kynnyskysymyksestään. Hänen mukaansa tulokset veivät EU:ta "väärälle tielle kohti liittovaltiota".
"Kritiikki hallituspuolueissa
kasvaa"
Lintilä ennakoi, että huippukokouksessa tehtyjen päätösten vuoksi hallituksen arvostelu yltyy myös hallituspuolueiden sisällä.
– Ihmettelen, jos kritiikki hallituspuolueissa ei kasva tämän jälkeen. Nämä ovat periaatteellisia kysymyksiä, ja nyt niistä luovuttiin, hän sanoo.
Lintilän mukaan päätös on niin merkittävä, että kesän istuntotauolla oleva eduskunta joutuu käsittelemään sitä.
– Oletan, että tämä on sen kokoluokan muutos, että se edellyttää eduskunnan hyväksyntää. Tämä proseduuri on kuitenkin pikkuisen auki, Lintilä sanoo.
Yhdestä asiasta Lintilä huippukokousta myös kiittelee, nimittäin pankkivalvonnasta. Huippukokouksessa päätettiin perustaa Eurooppaan yhteinen pankkivalvonta, joten kansallisvaltiot eivät ole enää vastuussa pankkisektorin sääntelystä aiempaan malliin.
Lintilän mukaan lähtökohdan tulisi ehdottomasti olla, että vastuun pankeista kantavat niiden omistajat ja niihin rahojansa sijoittaneet, eivät veronmaksajat. Hän nostaa esimerkikseen globaalin finanssikriisin aloittaneen Lehman Brothersin kaatumisen syksyllä 2008.
– Yhdysvalloissa meni tuhansia pankkeja nurin Lehmanin yhteydessä, kaikki ei-terveet pankit kaatuivat. Euroopassa ei ole mennyt ensimmäistäkään, hän sanoo.
Tiilikainen: Missä vaiheessa
Suomen tavoitteet muuttuivat?
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Myös keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen kommentoi huippukokouksen päätöksiä Taloussanomille.
Tiilikainen ihmettelee kovaan ääneen pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) viestiä siitä, että Suomi olisi saanut tavoitteitaan kokouksessa läpi.
– Missä vaiheessa Suomen tavoitteeksi on tullut pääomittaa eurooppalaisia pankkeja suoraan, Tiilikainen kysyy.
Tiilikainen sanoo viimeöisten päätösten olevan jälleen yksi askel kohti liittovaltiota. Suomen kannoilla ei hänen mukaansa ole enää paljon uskottavuutta.
– Suomen kannat murenevat pala palalta, kun Katainen ja [valtiovarainministeri Jutta] Urpilainen menevät mukaan päätöksiin, Tiilikainen sanoo.
– Askel askeleelta mennään liittovaltioon, sillä tämä johtaa siihen, että on yhteiset velat. Eikä se ole sitä, mitä keskusta haluaa, hän jatkaa.
”Espanja pystyisi hoitamaan
talouskriisinsä vuodessa"
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän mukaan Espanja kykenisi itse hoitamaan talouskriisinsä vuodessa, jos maan verotusta nostettaisiin samalle tasolle kuin esimerkiksi Suomessa.
– Jos verotustaso olisi siellä Suomea vastaava, Espanja pystyisi hoitamaan joka vuosi noin sadan miljardin euron talouskriisin, Sipilä sanoo puolueen kanslian tiedotteessa.
Espanjan pankkien tuen tarve on tällä hetkellä noin sata miljardia euroa.
– Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Espanjassa maksetaan veroja kymmenen prosenttiyksikköä vähemmän kuin Suomessa, Sipilä valottaa.
Arvionsa Suomen ja Espanjan verotustasosta Sipilä perustaa OECD:n vuoden 2010 tilastoon eri maiden bruttoveroasteesta.
