"Kukaan ei enää luota euroon kuin suomalainen"
REUTERS/Michael Buholzer
Suomalaiset luottavat euroon selvästi enemmän kuin Euroopan unioniin, kertoo Valittujen Palojen kysely. Selvästä heikentymisestä huolimatta luottamus euroon on eurooppalaisen selvityksen vankinta. EU:hun luottaa sen sijaan alle kolmannes suomalaisista vastaajista, mikä vastaa kyselyn keskiarvoa.
27.6.2012 14:29
181
Suomalaisista 53 prosenttia luottaa euroon suuressa määrin tai melko paljon, sanoo Valittujen Palojen ja sen Reader's Digest -sisarlehtien tilaajakunnalleen teettämä kysely.
Kysely tehtiin 15 maassa yhdessä brittiläisen Wyman Dillon -tutkimuslaitoksen kanssa. Siihen vastasi liki 27 500 eurooppalaista, joista vajaa 2 000 oli suomalaisia.
Vastaava tutkimus on tehty vuosittain 12 kertaa. Se perustuu lehtien tilaajarekisteriin, mutta tulokset on Valittujen Palojen mukaan painotettu väestöä vastaaviksi. Vastausten virhemarginaali tämän joukon sisällä on 2,1 prosenttia.
Vuoden vaihteessa tehdyssä selvityksessä suomalaisten vastaajien luottamus euroon oli Euroopan korkeinta. Miltei yhtä luottavaisesti yhteisvaluuttaan suhtautuivat belgialaiset ja romanialaiset.
Taloustiedot
Tšekit eivät juuri luottaneet euroon. Vastanneista vain prosentti luotti euroon suuressa määrin ja 13 prosenttia melko paljon.
Luottamus euroon on laskenut kaikkialla.
Euroalueen kansalaisista keskimäärin 40 prosenttia luotti euroon, kun vuosi sitten osuus oli 51 prosenttia. Suomalaisten vastaajien luottamus on hiipunut keskimääräistä enemmän eli 15 prosenttiyksikköä 53 prosenttiin.
Vain joka kolmas
luottaa Euroopan unioniin
Tutkimuksessa kysyttiin erikseen luottamusta Euroopan unioniin (EU). Siihen luotetaan selvästi vähemmän kuin yhteiseen valuuttaan.
Suomalaisista vastaajista 30 prosenttia luottaa EU:hun. Vielä vuonna 2011 suomalaiset suhtautuivat vielä hieman keskimääräistä luottavaisemmin unioniin, mutta luottavien osuus on hiipunut kahdeksan prosenttiyksikköä ja vastaa keskiarvoa.
Suunnilleen yhtä kriittisiä kuin suomalaiset ovat portugalilaiset, ruotsalaiset, ranskalaiset ja kroatialaiset.
Selvästi myönteisimmin EU:hun suhtautuivat romanialaiset. Heistä yli puolet luotti unioniin suuressa määrin tai paljon. Seuraavaksi luottavaisimpia olivat puolalaiset ja belgialaiset.
Kyselyn tehtiin myös kolmessa EU:n ulkopuolisessa maassa eli Venäjällä ja Sveitsissä sekä ensi vuonna EU:hun liittyvässä Kroatiassa. Matalin lukema saatiin Sveitsistä, jossa vain joka seitsemäs vastaaja luotti EU:hun. Venäläisistä joka viides suhtautui alueeseen luottavaisesti.
Voidaan puhua syvästä
epäluottamuksesta
Valittujen Palojen päätoimittaja Ilkka Virtanen huomautti tutkimusta esitellessään, että nyt luottamus on kaikkien aikojen alhaisin.
– Viesti on karu. Voidaan puhua syvästä epäluottamuksesta.
Hänestä on ilmeistä, että Euroopan velkakriisi on heikentänyt uskoa unioniin.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
– Taloustilanne ja se, miten jäsenmaiden älytön velkaisuus on hiljalleen tullut ilmi, on nakertanut luottamusta, hän arvioi.
Vanhimmat ovat
EU- ja euromyönteisimpiä
Tutkimus paljastaa, että vastaajien mielikuvat EU:sta ja eurosta ovat selvästi erilaiset.
Virtanen arvioi, että EU mielletään byrokraattiseksi instituutioksi, jonka direktiivejä pitää noudattaa ja joka määrää jopa kurkun sallitun käyryyden sekä laittaa maatalousväestön ahtaalle. Euron ajatellaan sen sijaan tuoneen konkreettista hyötyä.
Virtanen muistuttaa, että euro on helpottanut matkailua ja Suomelle tärkeää vientiä. Moni mieltää myös alhaisen korkotason euron ansioksi.
Yli 50-vuotiaat suomalaiset Valittujen Palojen lukijat suhtautuvat muita myönteisemmin sekä EU:hun että euroon. Virtasen mielestä tämä voi johtua historiasta. Vanhempi väestö on elänyt korkeiden korkojen ja toistuvien devalvaatioiden aikana ja heillä on muistoja siitä, millaista oli asua Neuvostoliiton naapurissa.
EU-kriittiset puolueet
menestynevät vaaleissa
Virtasen mukaan jatkuvat EU-huippukokoukset, joiden anti jää melko mitättömäksi, ovat heikentäneet kansalaisten uskoa poliitikkojen kykyihin ratkaista Euroopan ongelmia.
– Poliittinen paine muuttuu yhä kielteisempään suuntaan.
Virtasesta on huolestuttavaa, että Euroopan ydinalueella Saksassa ja Ranskassa alle kolmannes luottaa euroon. Hänestä tulos ennustaa vaikeuksia sekä EU:lle että euroalueelle.
Tutkimuspäällikkö Tiina Suomela uskoo, että yhä useammassa maassa kasvaa halu siirtyä vanhaan valuuttaan.
Poliitikot ovat yhä vahvemmin alkaneet puhua ratkaisuista, jotka ovat askeleita kohti liittovaltiota. Tutkimuksen perusteella on vaikea kuvitella, että vaaleissa nykyistä tiiviimpi yhteistyö saa kannatusta.
– EU-kriittiset puolueet voivat menestyä hyvin, Virtanen ennakoi.
