Britit kertovat Suomelle: 10 syytä hylätä EVM

Eduskunnan on määrä äänestää huomenna torstaina Euroopan pysyvän vakausmekanismin (EVM) perustamisesta. Alun perin EVM oli tarkoitus ottaa käyttöön vasta ensi kesänä, mutta Euroopan talouskriisin syveneminen sai europäättäjät nopeuttamaan prosessia.

Mikäli EVM:n perustaminen hyväksytään jäsenmaissa, aloittaa se toimintansa heinäkuussa. Toimiessaan vakausmekanismi voi myöntää lainoja euromaille ja epäsuorasti myös pankeille. EVM ensimmäinen koitos lienee Espanjan ja sen ongelmiin joutuneiden rahalaitosten tukeminen.

EVM:llä on myös paljon vastustajia. Eilen tiistaina EVM:ää vastustettiin mielenosoituksessa eduskuntatalolla, jonne paikalla olleen Piraattipuolueen aktiivin Ville Hautakankaan mukaan saapui ainakin sata henkeä.

Suomen eduskuntaan pyrkii vaikuttamaan myös brittiläinen ajatushautomo Open Europe.

Open Europe on eurokriittinen ajatushautomo, joka ei aja Britannian eroa Euroopan unionista (EU) mutta suhtautuu kriittisesti Euroopan integraatioon. Se on ollut ahkera kritisoidessaan Euroopan kriisitoimenpiteitä.

Kuluvalla viikolla Open Europen Brysselin-toimisto julkaisi kymmenkohtaisen listan syistä, joiden takia juuri Suomen eduskunnan ei pitäisi hyväksyä Euroopan vakausmekanismin perustavaa sopimusta.

1. Laillisuuden
rajamailla

Open Europen mukaan EU:n perussopimus, jonka mukaan kaikki maat ovat vastuussa omista lainoistaan, asettaa kaikki tukipaketit kyseenalaiseen asemaan. Aiemmat tukipaketit on kanavoitu Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) kautta.

Jotta EVM olisi laillinen, perussopimuksen artiklaa 136 muutetaan. Näin eurovaltioiden kriisirahasto olisi laillinen. Open Europen mukaan kaikki EU-maat – varsinkaan Britannia – eivät tule kuitenkaan hyväksymään sopimusta, ja näin ollen EVM toimii laittomasti alusta alkaen.

2. Tällä kertaa
kyseessä on oikea raha

EVM:n antolainaus rahoitetaan pitkälti lainatakauksilla niin kuin tapahtui myös ERVV:ssä. Kriisirahastot pystyivät hakemaan rahaa markkinoilta, kun euromaat antoivat takauksen lainoille. EVM:ssä on kuitenkin myös oma erityispiirteensä.

Euromaat antavat sille alkupääomaa 80 miljardia euroa, josta Suomen osuus on 1,44 miljardia euroa. Koko summa tulee Suomen maksettavaksi kerralla tänä vuonna. Maksua varten Suomen pitää lainata vastaava summa markkinoilta.

3. Tämä ei ratkaise
eurokriisiä

Raha ei ratkaise eurokriisiä, Open Europe kirjoittaa. Ajatushautomon mukaan tästä todistaa Espanjan kymmenvuotisen joukkolainan korko. Sen jälkeen, kun Espanjalle oltiin luvattu 100 miljardin euron tukipaketti maan pankkien pääomittamiseksi, lainakorko nousi yli kriittisenä pidetyn seitsemän prosentin rajan.

Open Europen mukaan Espanjan ongelmana on liian kallis valuutan vaihtokurssi, joka estää talouskasvua. Niin pitkään, kun tätä ongelmaa ei ratkaista, kaikki toimet kriisin ratkaisemiseksi ovat hedelmättömiä.

Tämän vuoksi EVM:n rahamäärät eivät pelasta euroa, vaan lopulta apuun tarvitaan kuitenkin Euroopan keskuspankki (EKP).

4. EVM käy
helposti kalliimmaksi

Open Europe muistuttaa, että EVM:n 700 miljardin suuruista kokonaispääomaa voidaan kasvattaa ilman, että EVM-sopimukseen tehdään muutoksia. EVM:n hallintoneuvosto voi yksimielisellä päätöksellä kasvattaa EVM:n kokonaispääomaa tai 500 miljardin euron kokonaislainanantokykyä. Hallintoneuvosto koostuu euromaiden valtiovarainministereistä.

EVM:n pääoman kasvattamiselle ei tarvitse välttämättä hakea hyväksyntää kansallisilta parlamenteilta, Open Europe kirjoittaa. Sopimuksessa lukee karkeasti näin: Pääoman kasvattaminen astuu voimaan, kun kaikki EVM:n jäsenet ovat informoineet talletuksen saajaa [EVM] heidän kansallisten menettelyjen valmistumisesta.

5. Veronmaksajat
maksavat laskun

Ajatukset yksityisen sektorin vastuunkannosta on hylätty. Jos valtio osoittautuu maksukyvyttömäksi, yksityisen sektorin velkasaneerausta ei välttämättä tapahdu.

– Tämä on epäreilua ja tarjoaa väärän kannusteen, jos tulevat velkakriisit halutaan välttää, Open Europe kirjoittaa.

6. Suomella ei ole samaa veto-oikeutta
kuin Saksalla, Ranskalla tai Italialla

Hätätilanteessa vain kolmella maalla on veto-oikeus EVM:n lainapäätöksissä. Nämä maat ovat Saksa, Ranska ja Italia.

Normaalioloissa EVM:n lainapäätökset vaativat yksimielisyyttä, mutta hätätapauksessa päätökset voidaan tehdä 85 prosentin enemmistöllä. Vain kolmella suurimmalla euromaalla on 15 prosentin osuus lainapääomasta, joka mahdollistaa veto-oikeuden.

Hätätilanteen määrittelevät Euroopan komissio ja EKP. Jos toimimatta jättäminen "voi vaarantaa euroalueen taloudellisen vakauden", on kyseessä hätätila.

Hätätilanteen määrittelystä nousi Suomessa perustuslaillinen kohu, mutta se hiljennettiin nopeasti lupaamalla, että menettelyä käytetään vain "erittäin poikkeuksellisissa oloissa", Open Europe kirjoittaa. Sen lisäksi tukipaketeista pannaan pieni summa sivuun mahdollisten tappioiden kattamiseksi.

7. Myös kriisimaat
antavat pääomaa EVM:lle

Myös kriisimaat Kreikka, Irlanti ja Portugali osallistuvat EVM:n pääomittamiseen. Nämä maat ovat jo saaneet tukipaketin muilta euromailta. Jos jokin maa ei maksa osuuttaan EVM:n pääomasta, menettää se äänioikeutensa rahastossa. Muiden maiden maksamat summat eivät muutu.

8. Saksa ja Ranska voivat
käyttää EVM:ää EU-politiikan ajamiseen

EU:n uudessa perussopimuksessa eli niin sanotussa Lissabonin sopimuksessa päätettiin, että vuodesta 2014 alkaen EU-säädökset voidaan hyväksyä 65 prosentin määräenemmistöllä, jonka mittarina käytetään maiden väkimäärää.

Open Europen mukaan EVM on niin tärkeä euromaille, että Saksalla ja Ranskalla on kiusaus käyttää sitä yksimielisyyden hakemiseen euromaiden kesken. Tämän jälkeen euromaiden koplauksesta voidaan tehdä koko EU:n laajuinen päätös.

– Suomen veto-oikeuden menettämisellä [EVM:ssä] on silloin kauaskantoisia seurauksia, Open Europe kirjoittaa.

9. Ketkä luotottavat
euroaluetta?

Kuka lainaa rahaa EVM:lle? Open Europen mukaan kyseessä ovat Aasian-maat, jos ERVV:n tilanteesta voidaan vetää johtopäätöksiä. Kun Aasia lainaa rahaa, kasvaa sen vaikutus myös Euroopassa.

Open Europen mukaan Kiina on jo julistanut, että sillä on ehtoja, joiden puitteissa se voi ostaa EVM:n velkakirjoja. Ajatushautomon mukaan tämä on kyseenalaista, kun ottaa huomioon Aasian-maiden demokratiatilanteen.

– Euroopalla ei ole samaa etuoikeutta, maailman reservivaluuttaa, kuin Yhdysvalloilla, Open Europe kirjoittaa.

Mikäli Kiina ei haluakaan tukea Eurooppaa, jää ainoaksi vaihtoehdoksi se, että EKP alkaa luotottaa EVM:ää.

10. Kansalliset tilintarkastustuomioistuimet
ovat huolissaan

Open Europen mukaan useat kansalliset tilintarkastustuomioistuimet ovat huolissaan EVM:n läpinäkyvyydestä.

Esimerkiksi Hollannin tilintarkastustuomioistuin esitti huolensa Euroopan parlamentissa, että EVM-sopimuksessa ei ole otettu riittävästi huomioon vakausmekanismin tilivelvollisuutta ja läpinäkyvyyttä.