Ekonomistit: Espanjan valtiokin tarvinnee rahaa

Euroopan unionin kiireessä sopima apu Espanjan pankeille ei pysäyttänyt eilen maan valtionlainojen korkojen nousua. Ekonomistien arviot Espanjan selviämisestä yksin ovat muuttuneet huhtikuusta selvästi synkemmiksi.

35 Reutersin haastattelemasta 59 ekonomistista piti todennäköisenä tai erittäin todennäköisenä, että Espanjan valtio hakee kansainvälistä apua seuraavien 12 kuukauden aikana. Ekonomisteista 24 piti sitä epätodennäköisenä.

Edellinen kysely huhtikuussa oli vielä selvästi optimistisempi.

Heikko talouskasvu asettaa Euroopalle valtavia haasteita velkakriisin ratkaisussa. Silti 37 ekonomistia uskoi valuuttaliiton kestävän nykymuodossaan vielä ainakin vuoden ajan.

– Kyse ei ole siitä syveneekö vai helpottaako kriisi, vaan pikemminkin siitä, että kriisin on ensin syvennyttävä, jotta tilanne voisi helpottua, Rabobankin strategi Richard McGuire sanoi.

Rabobankin mukaan kriisi ratkeaa syvemmällä taloudellisella yhdentymisellä, mutta ratkaisevia askeleita ei oteta vielä.

– Vasta kun koko systeemi on uhattuna, avainpoliitikot rohkaistuvat kylliksi ajaakseen asioita kunnolla kohti talousliittoa, McGuire arvioi.

Koko systeemi voisi joutua vaaraan, jos Kreikka eroaa eurosta tai Espanja tarvitsee apua myös valtiona. Rabobank ei monen muun ennustelaitoksen tapaan pidä Kreikan lähtöä todennäköisimpänä vaihtoehtona.

Kyselyssä on eräs kiinnostava yksityiskohta. Haastatellut ekonomistit jakautuivat selvästi euroalueella ja sen ulkopuolella toimiviin.

Ainoastaan viisi 24:stä ekonomistista, joiden työnantaja toimi euroalueella, ennusti euron hajoavan. Euroalueen ulkopuolella sijaitsevien pankkien ja tutkimusyhtiöiden ekonomisteista taas 17 yhteensä 35:stä katsoi, että euroalue ei selviä vuotta nykymuodossaan. Jälkimmäiset ennustelaitokset ja pankit sijaitsevat Britanniassa, Yhdysvalloissa, Sveitsissä ja Skandinaviassa.