"Suomella menee ihan hyvin"
Vuonna 2008 puhjennut finanssikriisi ja sen seuraukset aiheuttivat Suomessa poikkeuksellisen voimakkaan bruttokansantuotteen supistumisen. Sampo Pankin ekonomisti Juhana Brotherus arvioikin Suomen tilanteen olevan nyt olosuhteisiin nähden hyvä.
– Vuotta 2009 vastaavaa bkt:n pudotusta joudutaan hakemaan lähes sadan vuoden takaisen kansalaissodan ajoilta, Brotherus muistuttaa.
Huolestuttavimpina kehityskulkuina Brotherus pitää Suomen väestön ikääntymiskehitystä ja työllisyysasteen jäämistä jälkeen asetetuista tavoitteista.
Työttömyyden laskutrendi on myös pysähtynyt, mutta draamaattista työttömyyden kasvua ei ole näköpiirissä.
Vaihtotaseen alijäämäisyys ja valtion velkaantuminen eivät myöskään aiheuta suurempia riskejä lyhyellä aikavälillä, arvioi Brotherus.
Vaihtotase
hallinnassa
Vuodesta 1994 ylijäämäisenä pysynyt vaihtotase painui viime vuonna noin 1,3 miljardia euroa alijäämäiseksi. Tämän vuoden vaihtotaseeseen Sampo Pankki ennustaa 1,8 miljardin euron alijäämää. Ensi vuonna alijäämä kutistuu ennusteen mukaan 1,2 miljardiin euroon. Brotherus ei ole kuitenkaan huolissaan vaihtotaseen kehityksestä.
Brotherus ei ole kuitenkaan huolissaan vaihtotaseen tulevasta kehityksestä.
– Jos alijäämät jatkavat kasvuaan, Suomen velkaantumisaste nousee. Alijäämä on kuitenkin pitkälti suhdannetilanteesta johtuva, eikä taseessa ole havaittavissa kroonista alijäämätrendiä, Brotherus toteaa.
Muutenkin puheet Suomen vaihtotaseen ylijäämän merkityksestä on Brotherusin mukaan lyhytnäköisiä.
– Tavoitteena tulee olla tasapainoinen kauppatase. Yksi syy vallitsevaan kriisiin on juuri vaihtotaseiden huimat erot eri valtioiden välillä, hän jatkaa.
Pidemmällä aikavälillä Suomen on panostettava uusiin innovaatioihin muun muassa metsäteollisuudessa, sillä perinteinen paperin vienti ei enää vedä.
Velkaantuminen
ei huolestuta
IMF on ilmoittanut huolensa suomalaisten kotitalouksien velkaantumisesta. Eilen Suomen taloutta koskeneen arvionsa julkistaneen IMF:n mukaan Suomessa pitäisi ottaa käyttöön kansallinen lainarekisteri, pankkien vastasyklinen pääomapuskuri sekä virallinen enimmäisluototusaste asuntolainoille.
Brotherus toppuuttelee lisääntynyttä huolta. Hänen mukaansa on hyvä että velkaantumista pidetään silmällä, mutta ei näe merkkejä löyhästä riskinhallinnasta.
– Pääomamarkkinoiden kehittyminen Suomessa ja pidentyneet laina-ajat näkyvät nousuna yleisessä velkaantumisasteessa. Tilanne ei suinkaan ole poikkeuksellinen suhteessa muihin euromaihin, tai vaikkapa Ruotsiin. Lisäksi velkaantumisen nousuvauhti on jo taittunut, Brotherus sanoo.
Reaalihintojen kehitys Suomessa ei viittaa asuntokuplaan. Ansiotason kehitys suhteessa asuntojen hintakehitykseen on myös pysynyt hyvänä.
Valtion velka on lyhyellä aikavälillä kasvamassa. Suomen osuus heinäkuussa toimintansa aloittavan Euroopan vakausmekanismin varoista joudutaan lainaamaan markkinoilta.
Arvioiden lähtökohtana on, ettei euroalueeseen liittyvää hallitsematonta finanssikriisiä ilmaannu ennusteperiodilla, ja että Persianlahti välttyy sotimiselta.














