Loppuuko tämä kriisi koskaan?

Lauantaina selvisi, että Espanja pyytää kansainvälistä apua pankkisektorinsa rahoittamiseen ja tukemiseen. Euroryhmän mukaan tuki nousee tällä erää enintään 100 miljardiin euroon, ja sen käyttöä valvoo Kansainvälinen valuuttarahasto IMF.

Taloussanomien haastattelemat talouden asiantuntijat, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) ylijohtaja Juhana Vartiainen ja Helsingin yliopiston taloustieteen professori Vesa Kanniainen pitävät Espanjan tukemista järkevänä ja perusteltuna.

– Tämä on mielestäni tarpeellinen ja järkevä, eikä kovin odottamaton ratkaisu. Tämä on osoitus siitä, että kun meillä on yhteinen raha, niin myös pankki- ja finanssivalvonnan tulisi olla yhteinen. Päätös tukea Espanjaa ilmentää sitä ja on askel siihen suuntaan, Vattin Vartiainen sanoo.

Helsingin yliopiston Vesa Kanniainen on hieman Vartiaista skeptisempi tukitoimien järkevyydestä. Kanniaisen mukaan asiaan pitää kyllä puttua, mutta keinot ovat nyt väärät.

– Hyvää on se, että tähän puututaan. Mutta se tapa, jolla puututaan, on väärä. Rahoitusta kanavoidaan Espanjan valtion kautta ja rahoitus on ilmeisesti lainaa. Nämä ovat kumpikin moitittavia ja vääriä linjauksia, Kanniainen sanoo.

Kanniaisen mukaan järkevämpää olisi kanavoida tukea osakepääomana suoraan espanjalaisille pankeille siten, että lainoittajat tulisivat samalla omistajiksi pankkeihin. Nyt lainaa saa kuitenkin Espanjan valtio.

Riittävätkö
EVM:n rahat?

Juhana Vartiaisen mukaan Espanjan pankkisektorin tukemisessa on se riski, että pankkien tila on luultuakin huonompi. Esimerkiksi Espanjan suurten kansainvälisten pankkien Santanderin ja BBVA:n tilan on uskottu olevan kohtalaisen hyvä, mutta täyttä varmuutta siitä ei ole.

– Tähän liittyy sellaista epävarmuutta, että pankkikriisiä hoidettaessa rahan tarve ja pankkien tila paljastuu vähitellen. Eli tässä otetaan myös riski, että mahdollisesti nämä rahat eivät riitäkään, ja tarvitaan lisää rahaa, Vartiainen sanoo.

Vielä ei ole varmaa, mitä kautta Espanjaa tuetaan, sillä rahoituksen yksityiskohtia ei ole lyöty lukkoon. Todennäköisin vaihtoehto on heinäkuussa toimintansa aloittava Euroopan pysyvä vakausmekanismi EVM, sillä sen tulivoima on väliaikaista ERVV:tä parempi. Kaikkeen EVM:kään ei kuitenkaan kykene.

– Ei voi sulkea pois, että EVM:n varat eivät kuitenkaan riitä, ja jossain vaiheessa tarvitaan paljon mittavampaa [euroalueen keskuspankki] EKP:n tukea pankeille ja mahdollisesti joillekin jäsenmaille, Vartiainen sanoo.

– Tosipaikan tullen, jos maksujärjestelmä pitää pelastaa, EKP on ainoa, jolla on siihen riittävät resurssit. Sellaista kehityskulkua ei voi sulkea pois, hän jatkaa.

Vartiainen uskoo EKP:n arsenaalin riittävyyteen, mutta Kanniainen ei luota edes keskuspankkiin, jos kriisi kasvaa vielä suurempiin mittasuhteisiin.

– EKP ei pysty kriisiä ratkaisemaan, mutta se pystyy pitämään pankit likvideinä. Se on EKP:n tehtävä, ja uskon, että sen se pystyy hoitamaan, Kanniainen sanoo.

Poliitikot tuuliajolla,
"euro maailmantalouden savijalka"

Sekä Vartinainen että Kanniainen ovat samaa mieltä siitä, että eurokriisi olisi poliittisesti ratkaistavissa. Tällä hetkellä poliitikoilta vain yksinkertaisesti puuttuu kyky tehdä tarvittavia ratkaisuja.

– Poliitikkojen pitäisi irtaantua eurouskonnosta ja tehdä kunnon analyysi tilanteesta. Kriisiä on jatkunut yli kaksi vuotta, eikä se ole suinkaan asettumaan päin, Kanniainen sanoo.

Hänen mukaansa poliitikkojen kaikkein virheellisin analyysi on, että euroalueella olisi voimassa jonkinlainen yhteisvastuu, jossa kaikki toimisivat yhden asiansa huonosti hoitaneen puolesta.

– Europoliitikkojen toiminta niin Euroopassa kuin Suomessakin perustuu väärään analyysiin yhteisvastuullisuudesta. Se, että olemme kaikki vastuussa muiden tappioista ja väärästä politiikasta tietyissä maissa, on virheellisesti ajateltu. Tämä yhteisvastuullisuus on kerta kaikkiaan väärä linja, ja uskon, että tuleva taloushistoria tulee sen tuomitsemaan, Kanniainen sanoo.

Vattin Vartiainen ei tuomitse poliitikkoja katteettomasta eurouskonnosta, vaan sanoo päätöksenteon vain olevan tehotonta. Hänen mukaansa tilanne vaatisi laajempaa ymmärrystä ongelmien syistä ja taipumista myös vahvoilta osapuolilta.

– Kovempi inflaatio ydinalueella, kuten Saksassa, voisi helpottaa euroalueen ongelmia, samoin euron merkittävä heikentyminen olisi tervetullutta. Euro on maailmantalouden savijalka, heikoin ja kriittisin kohta, Vartiainen sanoo.

– Periaatteessa tämä kriisi on poliittisesti hoidettavissa, jos euroalueella olisi yhteinen hallitus, joka tekisi hyvää politiikkaa. Tämä on pohjimmiltaan kuitenkin politiikan ongelma, ei talouden fundamenttien ongelma, hän sanoo.

Vesa Kanniaisen mukaan yksi asia, joka kertoo poliitikkojen kykenemättömyydestä käsitellä talouskriisiä, on jatkuvasti vaihtelevat arviot tarvittavan tuen määrästä.

– Viikko sitten puhuttiin vielä alle 50 miljardista. Arviot tukitarpeesta pomppivat viikottain. Se kuvaa hyvin tätä unionin kyvyttömyyttä hallita kriisiä, Kanniainen sanoo.

"Kreikan paikka
ei ole rahaliitossa"

Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että euroalueen kriisi on kaikkea muuta kuin ratkaistu Espanjan tukemisella. Päätös sai markkinat hetkeksi rauhoittumaan, mutta pian ovat edessä jälleen muut ongelmat.

– Kreikka-tapaus on tulossa seuraavaksi meidän syliimme. Siellä on kohta vaalit, ja kysymys siitä, pidetäänkö Kreikka osana euroaluetta on täysin auki. Se on seuraava suuri asia, Kanniainen sanoo.

Hänen mukaansa Kreikan pitäminen yhteisvaluutassa tarkoittaisi sitä, että muut maat maksaisivat jatkossakin kreikkalaisten palkkoja ja lainoja.

– Minun kantani on ollut alusta lähtien se, että Kreikan paikka ei ole Euroopan rahaliitossa, Kanniainen sanoo.

Yksi keskustelussa nostettu mahdollisuus on ollut myös Espanjan valtion joutuminen velkasaneeraukseen, jota muun muassa Financial Timesin Wolfgang Münchau pitää jokseenkin väistämättömänä. Juhana Vartiaisen mukaan velkasaneeraus voidaan välttää.

– En pidä sitä vääjäämättömänä. Espanjassa on kuitenkin toimintakykyinen hallitus, ja poliittinen järjestelmä toimii ihan eri tavalla kuin vaikkapa Kreikassa, Vartiainen sanoo.

Hänen mukaansa Espanjalla on kyky tehdä päätöksiä, joilla sijoittajat vakuutetaan ja budjettitalous tasapainotetaan.

– Jos Espanja toimii järkevästi, se voi ratkaista nämä ongelmat.

Italian tilanne näyttää suuntaavan parempaan päin Mario Montin johtaman teknokraattihallituksen johdolla. Horisontissa siintää kuitenkin Vesa Kanniaisen mukaan jälleen yksi tumma pilvi.

– Italiasta ei ole nyt tullut huonoja uutisia, mikä on jo sinänsä hyvä uutinen. Portugali sen sijaan on täysin avoin tapaus, ja siitä minulla on omat epäilykseni, hän sanoo.

Loppuuko kriisi
koskaan?

Kesän merkkipaaluja tulevat Kreikan parlamenttivaalien ohella olemaan EKP:n korkopäätökset. Kreikan vaaleissa voi käydä lähes mitä vain, mutta EKP:n odotetaan kohtalaisen varmasti laskevan ohjauskorkoaan kesän aikana nykyisestä 1,00 prosentista.

– Halpaa rahaa tulee olemaan niin pitkään, kuin kriisi on meidän kanssamme. Ja tällä politiikalla kriisi on meidän kanssamme pitkään, Vesa Kanniainen sanoo.

Juhana Vartiaisen mukaan EKP:n koronlaskulla voidaan saada inflaatiota pieneen nousuun, mikä auttaisi pahimpia ongelmia. Avainasemassa on kuitenkin yhä Saksa, jonka saaminen kunnolla mukaan talkoisiin edellyttäisi sen vakuuttamista siitä, että reformihalua on joka puolella Eurooppaa.

– Esimerkiksi se, että Ranska laski symbolisesti eläkeikää, on tismalleen väärän suuntainen toimi, Vartiainen sanoo.

Milloin kriisistä sitten päästään viimein eroon? Asiantuntijoita kuunnellessa tuntuu, että tyyntä ei ole luvassa pitkään aikaan.

– Talouskasvun kannalta tämä vuosi on jokseenkin menetetty, ja mahdollisesti suuri osa ensi vuodestakin. Tässä mennään veitsenterällä. Toivotaan, että tilanne lähtisi helpottamaan jo loppuvuonna, Juhana Vartiainen sanoo.

Hän toivoo julkista taloutta pitkällä aikavälillä vahvistavia poliittisia päätöksiä, joiden ansiosta taloutta voitaisiin elvyttää. Vesa Kanniaisen usko poliitikkoihin on luokkaa heikompi kuin Vartiaisella.

– Näillä nykyisillä lääkkeillä kriisi ei lopu koskaan. Kriisin loppu ei siis ole vielä pitkään aikaan näköpiirissä, hän sanoo.