Sveitsi harkitsee pääomakontrollia Kreikan mahdollisen euroeron varalle
Bloomberg News
Euroalueen ympäröimä Sveitsi harkitsee pääomarajoituksia euron mahdollisen hajoamisen varalle. Alppimaassa ongelma on frangin ylisuuri kysyntä ja valuutan arvon nousu. Sveitsin frangi on toiminut sijoittajien turvasatamana poliittisesti ja taloudellisesti epävarmoina aikoina.
Kun Euroopan kriisimaat pohtinevat rajoituksia pääoman liikkeisiin talletuspaon estämiseksi, Sveitsissä on päinvastainen ongelma.
Alppimaassa harkitaan, pitäisikö pääoman virtaamista Sveitsiin rajoittaa euroalueen mahdollisesti hajotessa. Asiasta kertoo talouslehti The Wall Street Journal.
Pääomarajoitukset ovat radikaalikeino, jota Sveitsi on käyttänyt viimeksi 1970-luvulla.
Sveitsi voi joutua ottamaan rajoitukset käyttöön Kreikan erotessa mahdollisesti eurosta. Viime aikoina spekulaatiot Kreikan erosta rahaliitosta ovat lisääntyneet, ja monet pitävät eroa jo varmana asiana.
Käkikellojen maa nähdään sijoittajien keskuudessa turvasatamana, mikä on saanut Sveitsin frangin arvon nousemaan reilusti. Tämä haittaa viennistä riippuvaista Sveitsiä.
Sveitsiläisviranomaiset pohtivatkin keinoja hillitä frangiin kohdistuvaa kysyntää. Viimeksi 40 vuotta sitten Sveitsi kielsi ulkomaiset sijoitukset sveitsiläisiin arvopapereihin ja kiinteistöihin ja asetti negatiivisen koron ulkomaisille sijoituksille. Keinot eivät hillinneet frangin kallistumista, ja Sveitsi sitoi lopulta frangin arvon väliaikaisesti Saksan markkaan.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Sveitsi on asettanut jo minimivaihtokurssin eurolle. Euroa ei saa vaihtaa alle 1,20 Sveitsin frangiin. Muut kontrollit vaativat toimia Sveitsin hallitukselta. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on hyväksynyt minimivaihtokurssin.
Frangi on perinteisesti toiminut turvavaluuttana taloudellisesti ja poliittisesti epävarmoina aikoina.
