Kreikan rikkaat pitävät matalaa profiilia kriisin keskellä
Mitä Kreikan pohattaporras tekee näinä aikoina? Ei juuri mitään, lähinnä välttelee huomiota, arvioi arvostettu yhdysvaltalaislehti The New York Times (NYT).
Lehden mukaan esimerkiksi merenkululla, öljyllä, kaasulla tai pankkipalveluilla rikastunut väki on perinteisesti vältellyt veroja minkä kyennyt, joten heidän varallisuuttaan ei kanavoidu tätä kautta muiden kreikkalaisten tueksi.
Merenkulkupohatoilta veroja ei edes pyydellä, sillä ala on julistettu verovapaaksi perustuslaissa. Täsä huolimatta kreikkalaishallitukset eivätkä edes Kreikan tueksi rientäneet ulkomaat ole juuri ehdotelleet merenkulun verottamista. Ala tuo maahan enemmän ulkomaista valuuttaa kuin mikään muu, ja verojen pelättäisiin ajavan bsineksen muualle.
Sijoitustoiminnan saloista perillä olevat varakkaat eivät ole myöskään innostuneet auttamaan kotimaansa hallitusta sijoittamalla Kreikan joukkovelkakirjoihin, NYT kirjoittaa.
Itse asiassa – monet talouden asiantuntijat arvoivat – rikkaat ovat suuri osa Kreikan ongelmavyyhteä. Tämä johtuu siitä, että he ovat tahkonneet rahaa suljetuilla toimialoilla tai lähes monopolityylisillä yrityksillä, joiden vuoksi Kreikan kilpailukyky ei ole päässyt kehittymään eurooppalaiselle tasolle.
Hyväntekeväisyys lykätään
muiden harteille
Kreikkalaisen pohattaportaan varallisuutta on NYT:n mukaan mahdotonta arvioida, sillä suuri osa rahoista on jemmattu ulkomaille, kuten sveitsiläisille pankkitileille tai kiinteistösijoituksiin Lontoossa.
Rikkauksista ei myöskään ole tavattu pitää Kreikassa meteliä. Selvää kuitenkin on, että varakkaille kreikkalaisille olisi eduksi, että maa pysyisi eurossa.
Mielipiteistä pysytään kuitenkin hiljakseen, arvioi taloustieteilijä Costas Lapavitsas Lontoosta New York Timesille.
Harjoittavatko rikkaat sitten maailmalla muodissa olevaa filantropiaa, hyväntekeväisyyttä, arkisten maanmiehiensä avuksi?
– Nähdäkseni juuri mitään ei tapahdu. Kaikki sanovat, että antaa jonkun muun hoitaa se, kuvaa Andreas C. Dracopoulous. Hän johtaa Stavros Niarchos -säätiötä, joka perustettiin 1990-luvulla jakamaan merenkulkujätin varoja. Säätiö ilmoitti tammikuussa, että se lahjoittaa sata miljoonaa euroa erilaisiin projekteihin, esimerkiksi asunnottomaksi joutuneiden tukemiseen.
New York Timesin haastattelemat merenkululla rikastuneet kreikkalaiset puolustautuvat sanomalla, että he kyllä tekevät osansa verovapaudesta huolimatta.
Toisen polven laivanvarustaja Thanassis Martinos arvioi, että parempiosaiset tukevat maataan tarjoamalla ihmisille työtä. Hän painotti, ettei ole irtisanonut ketään kriisistä huolimatta.















