Tämä virus ei säästä euroa – pakko valita

Italiaa ja Espanjaa ei pidä tukea eurollakaan. Maiden pitää myös itse ymmärtää erota rahaliitosta, ja muiden kuin Etelä-Euroopan kriisimaiden pitää muodostaa jäljelle jäävästä euroalueesta liittovaltio. Näin sanoo Eufex Pankin sijoitusjohtaja, Lappeenrannan teknillisen yliopiston rahoituksen dosentti Anders Ekholm.

Ekholm on tunnettu räväköistä lausunnoistaan. Tammikuussa 2010 hän ennusti, että Kreikka ei tule pysymään eurossa. Viime kesäkuussa hän arvioi Taloussanomien haastattelussa, että poliittista tahtoa troikan Kreikalta vaatimille tiukoille säästötoimille ei ole. Hän arveli, että lopulta Kreikassa päädytään eroon rahaliitto eurosta, valuutan devalvaatioon ja velkojen laiminlyöntiin.

Kehityskulku saattaa mennä pitkälti, kuten Ekholm on ennustanut. Mihin hän analyysinsa perustaa?

– Kreikka on jo käytännössä nurin, ja Espanja ja Italia ovat menettäneet runsaat 30 prosenttia kilpailukyvystään euroaikana suhteessa Saksaan, Ekholm sanoo Taloussanomille.

– Tämähän on se todellinen kriisi, velat ovat vain oire menetetystä kilpailukyvystä, Ekholm kertoo.

Kilpailukykyä parannettava
30 prosenttia

Anders Ekholm perustaa väitteensä teollisuusmaiden OECD-järjestö tutkimuksiin yksikkötyökustannuksista. Tilastoja katsomalla selviää, että muissa euromaissa kuin Saksassa työn yksikkökustannukset ovat nousseet euroajan.

– Menetetty kilpailukyky johtaa työpaikkojen menetyksiin, valtiontalouden alijäämään ja valtiontalouden velkaantumiseen. Kaikki nämä ovat heikon kilpailukyvyn oireita. Koko eurokriisi on heikon kilpailukyvyn kriisi. Velka on kuume ja kilpailukyky itse virus.

Jotta Espanja ja Italia pystyisivät kilpailemaa Saksan kanssa, maiden pitäisi nostaa tuottavuutta tai laskea palkkoja 30 prosenttia, Ekholm sanoo. Tämä olisi tarpeen kilpailukykykuilun kuromiseksi umpeen.

– Kilpailukykyä on aika haastava muuttaa nopeassa tahdissa, mikäli ei ole omaa valuuttaa. Tuottavuuden nostaminen 30 prosenttia on lähes mahdoton tehtävä. Ainoa keino on muuttaa työvoiman hintaa.

– Jos katsotaan 30 prosentin kilpailukykykuilua, on vaikea nähdä, että Espanja tai Italia onnistuisivat kuromaan kuilun umpeen. Kuilu on niin valtava ja aikaa on niin vähän jäljellä.

Saksa heikentää
kilpailukykyään

Sana kilpailukyky on saanut huonon kaiun. Kansalaisten korviin se on usein poukkoillut palkkakurina tai työehtojen heikentämisenä. Taloustieteilijöiden mukaan euroalueella on kuitenkin vakava kilpailukykyongelma.

Pankkikonserni Nordean Suomen pääanalyytikko Jan von Gerich sanoo, että euroalueella tehdään koko ajan toimia rahaliiton sisäisten kilpailukykyongelmien ratkaisemiseksi. Ratkaisuja haetaan niin kriisimaiden säästötoimista, talouden rakenneuudistuksista kuin myös heikentämällä Saksan kilpailukykyä.

Suuret saksalaiset ammattiliitot Ver.di ja IG Metall ovat saaneet neuvoteltua työntekijöilleen 6,3 ja 4,3 prosentin palkankorotuksia, ja Saksan valtionvarainministeri Wolfgang Schäuble sanoi aiemmin toukokuussa, että maan inflaatiotavoitetta voidaan tarkistaa ylöspäin.

Von Gerichin mukaan kilpailukykykuilun supistuminen vaatii aikaa.

– Jos Saksassa palkat nousevat vähän kovempaa tahtia ja Etelä-Euroopassa eivät ollenkaan, tämä korjaa pikkuhiljaa ongelmaa, von Gerich sanoo.

Nyt pohditaan, vaaditaanko kriisimailta talousuudistuksia liian ripeässä tahdissa. Aikaa voidaan joutua hankkimaan lisää.

– Ilman muuta se on useita vuosia kestävä urakka.

”Euroliittovaltio ilman
Etelä-Eurooppaa”

Anders Ekholm ja Jan von Gerich ovat yhtä mieltä siitä, että Euroopan kriisimailla on vain kaksi keinoa parantaa kilpailukykyään: sisäinen tai ulkoinen devalvaatio. Molempien mielestä tarjolla on vain huonoja vaihtoehtoja, joista pitää valita vähemmän huono.

Pankkimiehet päätyvät eri lopputulokseen.

Ekholmin mukaan Saksan kilpailukyvyn heikkeneminen auttaa Suomea, Hollantia, Ranskaa ja Itävaltaa. Etelä-Euroopan maiden kannalta se tulee auttamatta liian myöhässä.

– Fakta on se, että kaikki euromaat paitsi Saksa ovat menettäneet kilpailukykyä suhteessa Saksaan. Tiedetään myös se, että muiden euromaiden on palautettava kilpailukykynsä Saksaan ennemmin tai myöhemmin.

– Ongelmamaat ovat niin toivottoman kilpailukyvyttömiä, että Saksan tapahtumat eivät ratkaise tilannetta. Maiden tilanne työttömyyden ja velkojen suhteen on niin huono, ettei niillä ole vuosia aikaa, vaan kilpailukyvyn pitää palautua mieluummin heti kuin huomenna, Ekholm lataa.

Sisäinen devalvaatio eli palkkojen tuntuva alentaminen vie aikaa. Lisäksi se on ongelmallista yhteiskuntarakenteiden kannalta, rahoituksen dosentti sanoo. Ainoa nopea keino kilpailukyvyn parantamiseksi on ulkoinen devalvaatio eli paluu omaan valuuttaan ja tämän valuutan arvon aleneminen.

Ekholm esittääkin euroliittovaltiota, johon kuuluisivat kaikki muut paitsi Etelä-Euroopan ongelmamaat – Kreikka, Espanja, Italia ja Portugali. Irlannin hän ottaisi mukaan osavaltioksi, koska maan kilpailukyky on paremmalla tasolla suurista veloista ja pankkisektorin ongelmista huolimatta.

Liittovaltion sisällä kaikkien muiden maiden pitäisi ottaa Saksan kilpailukyky kiinni joko sisäisen devalvaation tai tuottavuuden nousun kautta. Tulevaisuudessa ylikansallinen talouspolitiikka ja liittovaltio pitäisivät huolen siitä, että kilpailukyky ei pääse eriytymään.

Etelä-Euroopan ongelmamaat palaisivat kansallisiin valuuttoihinsa ja jättäisivät ainakin osittain valtionvelkansa maksamatta. Näin voi käydä jo parin vuoden kuluttua, Ekholm arvelee.

Tulevaisuudessa euron jättäneet maat voivat palata takaisin, hän sanoo.

"Rahaliitto jatkaa
kasvuaan"

Nordean Jan von Gerich uskoo, että sisäinen devalvaatio on mahdollinen.

– Tällä hetkellä vaikuttaa, että se on kivuttomampi vaihtoehto kuin se toinen, hän sanoo.

– Uhkaavasti kuitenkin näyttää siltä, että Kreikka aikoo lähteä kokeilemaan vaihtoehtoista tietä.

Von Gerichin mukaan Kreikan tie eli mahdollinen ero rahaliitosta kasvattaisi tuskaa lyhyellä aikavälillä. Pitemmällä aikavälillä sillä voi olla positiivisia seurauksia, mutta siihen voi mennä monta vuotta. Siinä vaiheessa rahaliiton sisällä on ehtinyt tapahtua paljon, hän sanoo.

Kreikan uskotaan eroavan eurosta vuoden sisään. Helleenit kuitenkaan tuskin vievät muita mukanaan. Jäljelle jäävässä eurossa yhteistyö on tiiviimpää kuin nyt. Kymmenen vuoden päästä euroalueeseen on liittynyt lisää maita, mutta Kreikka ei ole palannut. Näin uskoo Jan von Gerich euron tulevaisuudesta.

Tiivistynyt yhteistyö tarkoittaa muun muassa euroalueen laajuista talletussuojaa, jonka takaajana toimisi väliaikainen Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV) tai pysyvä Euroopan vakausmekanismi (EVM). Talletussuojalla pyrittäisiin estämään talletuspako kriisimaiden pankeista. Näin estettäisiin rahaliiton ajautuminen yhä pahempiin syövereihin.

Neljä piirrosta
tulevaisuudesta

Sekä Ekholm että von Gerich näkevät euron tulevaisuudessa samanaikaista liittovaltio- ja hajoamiskehitystä. Toukokuun alussa investointipankki Morgan Stanleyn analyytikot puolestaan piirsivät neljä mahdollista vaihtoehtoa euron tulevaisuudelle.

Kauniissa tulevaisuudenkuvassa, "Euroopan renessanssissa", euromaat päätyvät yhteiseen talouspolitiikkaan. Talouden tasapainottaminen onnistuu ja euroalueen ongelmat katoavat pikkuhiljaa. Eurosta tulee liittovaltio, ja lopulta euro nousee merkittävimmäksi kansainväliseksi reservivaluutaksi.

"Matrimonio a la Italiana", italialainen avioliitto, on hieman huonompi vaihtoehto Euroopalle. Italiassa maan pohjois- ja eteläosat ovat kehittyneet hyvin eri tahtia, ja tulonsiirrot maan sisällä ovat suuria. Italialainen avioliitto tarkoittaisi, että talouspoliittinen yhteistyö kehittyisi, ja rahaliitto ja Euroopan unioni laajenisivat entisestään. Taloudelliset erot olisivat suuria, mutta maita yhdistäisi tulonsiirtojen kultainen sormus.

"Kompuroiden eteenpäin" on Morgan Stanleyn analyytikoiden realistisin piirros tulevaisuudesta. Liittovaltiokehitys ei etene ja jännitteet kasvavat euron sisällä. Rankat säästötoimenpiteet kuitenkin onnistuvat, ja Eurooppa kompuroi muttei kaadu.

Synkimpiä värejä on käytetty "eurooppalaisessa erossa". Punainen ja musta vaihtelevat, kun poliittiset ja sosiaaliset jännitteet kasvavat. Kuripolitiikka epäonnistuu, talouden alijäämiä ei saada kuriin ja lopulta euro hajoaa.

Kellä on
tiekartta?

Euron tulevaisuutta on vaikea ennustaa ja helppoja vaihtoehtoja ei ole. Mikäli teesit kilpailukyvystä pitävät paikkaansa, on tarjolla silti kaksi eri vaihtoehtoa: sisäinen tai ulkoinen devalvaatio.

Sisäinen devalvaatio tarkoittaa uusia säästötoimenpiteitä ja tukipaketteja, ulkoinen devalvaatio epävarmuutta kertarysäyksellä. Kattava tiekartta ulos nykyongelmista on kuitenkin tarpeen.

– Se, että ruvettaisiin kylvämään lisää rahaa ilmaan minkäänlaista suunnitelmaa tai toivoa, että kriisimaat saavuttaisivat kilpailukykyään vuodessa–kahdessa, tuntuu äärimmäisen huonolta idealta. Tässä on heitetty jo tarpeeksi hyvää rahaa huonon rahan perään, pitäisi yrittää oppia jotain virheistä, Anders Ekholm sanoo.

– Talouden kannalta on aika vaikea nähdä sitä, mitä hyötyä saatiin sijoittamalla aika merkittäviä summia Kreikkaan. Kriisiä viivytettiin, mutta toisaalta viivyttämällä kriisiä se on kasvanut suuremmaksi.

Jan von Gerich on eri linjoilla. Hänen mukaansa aikaa tarvitaan, jotta vaadittavat uudistukset saadaan toteutettua.

Kreikassa aika ei ole riittänyt, vaan maa on ajautumassa yhä pahenevaan kaaokseen. Jos Kreikka eroaisi eurosta, päähuomio kiinnittyisi siihen, miten loppu euroalue saadaan pidettyä yhdessä, von Gerich sanoo.

– Pääosin muissa maissa on halu jatkaa nykyisellä polulla.

Kilpailukyky euromaissa OECD:n mukaan
Työn yksikkökustannukset euromaissa, verrokkivuosi 2005
Vuosi	1998	1999	2000	2001	2002	2003	2004	2005	2006	2007	2008	2009	2010
Maa
Itävalta	98,3	98,6	98,5	99,0	99,2	100,4	99,5	100,0	100,7	101,3	104,4	109,8	109,3
Belgia	90,1	91,5	92,0	95,4	97,8	98,6	98,6	100,0	101,9	104,1	108,5	113,2	112,8
Viro	79,1	81,8	83,8	85,8	88,3	92,6	97,1	100,0	109,3	128,9	148,2	151,1	140,9
Suomi	91,4	91,9	91,9	95,0	96,1	97,7	97,8	100,0	100,5	100,3	106,4	115,1	113,2
Ranska	88,6	89,3	90,7	92,8	95,4	97,3	98,2	100,0	102,1	103,4	106,0	108,9	109,7
Saksa	99,9	100,8	100,9	100,9	...	101,9	101,1	100,0	97,5	96,0	98,2	104,5	102,6
Kreikka	..	..	86,4	86,4	94,3	95,4	96,6	100,0	103,0	106,9	112,7	118,0	117,3
Irlanti	..	..	84,0	87,1	87,3	91,3	94,4	100,0	104,1	107,5	112,2	108,1	102,3
Italia	84,6	86,0	85,7	88,6	91,5	95,6	97,0	100,0	101,8	104,0	108,2	112,7	112,5
Luxemburg	84,1	85,0	87,9	92,9	95,1	96,5	98,1	100,0	100,8	102,2	108,9	117,9	119,6
Hollanti	85,0	86,7	89,4	93,6	97,8	100,0	100,3	100,0	100,7	102,4	104,7	110,2	108,9
Slovenia	71,0	74,6	79,7	86,5	91,1	95,0	98,4	100,0	100,9	103,3	110,2	119,7	119,7
Espanja	82,2	83,8	86,1	88,8	91,5	94,3	96,7	100,0	103,2	107,0	112,0	112,9	111,4
Lähde: OECD

Kilpailukyky EU:ssa Eurostatin mukaan
Työn yksikkökustannukset euromaissa, verrokkivuosi 2005
Vuosi	2004	2005	2006	2007	2008	2009	2010	2011	2012	2013
EU27	98,4	100,0	101,1	102,9	104,3	105,6	106,2	107,2	109,9	111,1
EU15	98,8	100,0	101,2	102,7	103,4	105,6	106,1	107,0	110,0	111,2
Nykyinen euroalue (EA17)	98,8	100,0	100,7	102,1	105,9	110,2	109,4	110,3	112,2	113,2
Alkuperäinen euroalue (EA12)	98,8	100,0	100,7	102,0	105,8	109,9	109,1	110,1	112,0	113,0
Belgia	98,6	100,0	102,0	104,1	108,7	112,8	112,9	115,7	119,4	121,1
Bulgaria	94,7	100,0	103,1	112,7	126,7	142,9	150,8	152,5	156,6	161,3
Tsekki	100,8	100,0	100,4	103,0	106,5	109,1	108,3	108,5	110,5	111,4
Tanska	97,8	100,0	102,2	107,1	113,6	120,1	118,8	119,1	119,9	120,5
Saksa	100,9	100,0	98,0	97,2	99,4	104,8	103,6	105,0	108,2	109,8
Viro	96,3	100,0	109,1	128,0	146,0	148,0	139,8	140,9	145,1	149,1
Irlanti	94,7	100,0	104,0	108,5	116,6	113,8	106,0	102,9	103,0	101,8
Kreikka	95,8	100,0	97,9	101,4	108,5	116,3	114,4	111,0	102,0	100,5
Espanja	96,8	100,0	103,1	107,4	112,5	113,9	111,0	108,9	107,0	105,8
Ranska	98,2	100,0	101,8	103,5	106,8	110,8	111,5	113,3	115,7	117,0
Italia	97,7	100,0	102,0	103,6	108,3	112,6	112,0	113,2	115,2	116,2
Kypros	98,4	100,0	100,9	102,1	104,0	110,9	109,5	111,7	110,0	109,9
Latvia	86,7	100,0	116,4	148,6	179,4	165,3	149,1	152,3	152,7	152,5
Liettua	94,3	100,0	110,2	117,4	129,6	127,8	118,4	118,2	118,6	118,9
Luxemburg	98,0	100,0	101,2	102,8	109,2	118,6	120,6	124,5	129,6	132,7
Unkari	97,3	100,0	102,0	108,4	113,1	116,4	112,7	117,6	123,6	127,6
Malta	100,7	100,0	104,1	104,8	108,2	114,5	114,1	114,9	115,9	117,7
Hollanti	100,4	100,0	100,6	102,3	105,4	110,8	109,9	110,6	113,4	114,3
Itävalta	98,8	100,0	101,1	102,2	106,1	111,3	111,3	112,8	116,4	117,5
Puola	99,7	100,0	99,0	101,6	109,2	111,7	114,2	116,1	118,7	122,1
Portugali	96,6	100,0	100,9	102,1	105,6	108,9	107,3	106,4	103,1	102,5
Romania	81,9	100,0	104,9	120,9	148,6	152,9	165,0	167,8	171,6	175,8
Slovenia	98,6	100,0	101,1	103,8	110,1	119,7	120,1	120,6	120,9	120,1
Slovakia	96,2	100,0	101,7	102,2	106,7	114,0	112,6	111,9	113,0	113,4
Suomi	97,9	100,0	100,3	100,9	107,7	117,0	115,5	116,6	119,3	121,2
Ruotsi	99,8	100,0	99,5	103,7	106,9	111,6	109,5	108,5	111,5	113,1
Iso-Britannia	97,5	100,0	102,8	105,0	108,8	115,0	116,9	118,8	121,6	123,2
Lähde: Eurostat

Kilpailukyvyn muutos euromaissa
Työn yksikkökustannusten muutos vuosittain euromaissa, verrokkivuosi 2005
Vuosi	1998	1999	2000	2001	2002	2003	2004	2005	2006	2007	2008	2009	2010
Maa
Itävalta	-0,3	0,3	-0,1	0,5	0,4	1,0	-0,6	0,3	0,6	0,7	3,4	4,8	-0,5
Belgia	1,1	1,6	0,6	3,7	2,4	0,9	0,1	1,3	1,9	2,3	3,3	3,6	0,9
Viro	4,6	3,6	2,6	2,6	2,7	5,0	4,5	3,2	9,5	18,1	14,6	3,4	-5,0
Suomi	0,7	0,9	0,4	2,8	1,5	1,5	0,3	1,9	0,8	0,2	5,4	5,5	0,6
Ranska	-0,2	0,7	1,5	2,5	2,8	1,9	1,0	1,7	2,2	1,3	2,5	2,6	0,8
Saksa	0,2	0,9	0,0	0,2	0,3	0,6	-0,7	-1,2	-2,4	-1,6	1,3	3,0	1,4
Kreikka	(E)	4,3	(E)	4,2	2,2	1,2	4,4	3,8	2,0	3,5	2,9	3,7	5,3
Irlanti	(E)	4,8	(E)	1,3	1,4	3,5	0,9	4,0	3,7	5,5	3,8	3,8	3,9
Italia	-1,5	1,5	-0,1	3,1	3,3	3,6	2,5	2,0	2,5	3,5	3,4	3,6	0,0
Luxemburg	-0,9	-0,5	5,3	5,6	2,3	1,6	1,2	2,2	1,1	1,0	6,5	8,2	2,0
Hollanti	2,5	2,2	3,0	4,7	4,1	2,4	0,5	-0,4	0,7	1,7	2,2	2,6	0,7
Slovenia	5,0	4,8	7,3	8,4	5,4	4,1	3,6	1,9	0,8	2,3	6,8	6,0	1,8
Espanja	2,0	1,9	2,8	3,2	3,0	3,0	2,6	3,2	3,3	3,7	3,4	1,7	-0,9
EU27	1,7	1,7	1,8	3,2	2,5	2,3	1,1	1,6	1,3	2,1	3,3	3,7	1,0
Lähde: OECD