WSJ: Islannin tie ei ole Kreikan tie

Viime vuosien myllerryksessä Islanti romahti vuonna 2008 pankkikriisiinsä ensimmäisenä. Nyt maan talous on hyvää vauhtia nousemassa tolpilleen, yhdysvaltalaislehti Wall Street Journal (WSJ) kirjoittaa.

Lehden mukaan yksi keskeisimmistä tekijöistä Islannin toipumisessa on ollut oma valuutta ja sen devalvoituminen.

Islannin pankkijärjestelmän romahdettua Kansainvälinen valuuttarahasto riensi hätälainoineen apuun. Islannin kruunun arvo puolittui tukien vientiä ja leikaten kalliiden tuontitavaroiden, kuten autojen, tuontia. Heikko kruunu kuitenkin ajoi valuuttalainoilla asuntojaan rahoittaneet kotitaloudet ahdinkoon, mutta hallitus ja oikeuslaitos kevensivät taakkaa. Pelastusoperaatio toisaalta rasitti rahoitusjärjestelmää, mutta islantilaiset antoivat pankkiensa romahtaa ja tappioiden kaatua ulkomaisten sijoittajien, ei kotimaan veronmaksajien niskaan, WSJ listaa.

Eurokriisin velloessa valtoimenaan on huomautettu, että yhteisvaluutta euro on Euroopan toisella laidalla sijaitsevalle Kreikalle liian arvokas ja että maan olisi parempi palata drakmaan.

Ero eurosta olisi Kreikalle perin vaikea, vaikka maa pystyisikin nauttimaan devalvaatiohyödystä, WSJ kirjoittaa. Toisin kuin Islanti, jonka avoin talous muodostuu 59-prosenttisesti viennistä, Kreikka tukeutuu kotimarkkinoihin viennin vastatessa vain 24 prosenttia bruttokansantuotteesta. Islantilaiset lämmittävät talonsa ja hankkivat energiansa kotimaisin raaka-ainein, kun taas kreikkalaiset joutuvat tukeutumaan kalliiseen tuontiin. Devalvaatio aiheuttaisi siten kauhean hintashokin.

– Islannin kohdalla suunnitelma kokonaisuudessaan toimi hyvin. Yhtä yksittäistä tekijää ei kuitenkaan ollut, vaan se oli monen tekijän summa, IMF:n entinen Islanti-vastaava Julie Kozack sanoo WSJ:lle.

Lehti huomauttaa vielä, että islantilaisia on vain 320 000 eikä sen ratkaisu välttämättä olisi toistettavissa laajemmassa mittakaavassa.