Pankki: Näin velkakriisi hyödyttää Suomea
Euroalueen velkakriisi vaikuttaa merkittävästi yhteisvaluuttaa käyttävien valtioiden joukkovelkakirjojen markkinakorkoihin.
Yhdysvaltalainen pankkijätti Citigroup on laskenut International Interest Rate Strategist -analyysissaan, kuinka paljon "ylimääräistä", euroalueen hajoamishuhuista johtuvaa lisää eri maiden valtionvelkakirjojen koroissa on.
Pankin mukaan näitä ylimääräisiä tuottovaatimuksia ei voida selittää pelkillä rahoituksellisilla syillä, vaan niiden taustalla on pelko euroalueen mahdollisesta hajoamisesta.
Pankin laskelmissa on oletettu, että yksittäiset jäsenmaat siirtyvät omiin valuuttoihinsa, jos euroalue hajoaa. Näiden valuuttojen oletettu arvostus markkinoilla vaikuttaa myös nyt laskettujen ylimääräisten riskien osuuteen velkakirjojen koroissa.
Kaikkein voimakkaimmin euroalueen hajoamisen mahdollisuus heijastuu Belgian ja Ranskan velkakirjoihin. Belgian valtionlainojen koroissa hajoamisvaikutusta on jopa 45 prosenttia ja Ranskan koroissa noin 35 prosenttia pankin kehittämän indeksin mukaan.
Mahdollisen valuuttaunionin hajoamisen vaikutuksen pankki laskee olevan keskimäärin 19,1 prosenttia, ja tuon luvun tuntumaan asettuvat useimpien maiden luvut.
Suomen ja Saksan korkoihin mahdollinen hajoaminen kuitenkin ei vaikuta juuri lainkaan. Suomen kohdalla indeksi laskee jopa miinukselle. Toisin sanoen Suomen valtionlainojen korkotaso on velkakriisin johdosta alempana kuin mitä se olisi ilman riskiä euroalueen hajoamisesta.
Tämä johtuu siitä, että sijoittajat etsivät rahoilleen turvasatamaa ja ovat valmiita hyväksymään sijoitukselleen lähellä nollaa olevan tai jopa negatiivisen tuoton, kunhan rahat ovat sijoitettu vakaaseen kohteeseen. Kun muut maat kärsivät euron hajoamismahdollisuudesta, Suomi ja Saksa hyötyvät siitä ja pystyvät houkuttelemaan velkakirjoillaan turvasatamaa hakevia sijoittajia.












