Talouskriisejä hallitaan kollektiivisella vakuudella
Talous ymmärretään usein markkinoiden kautta. Etsittäessä ratkaisuja ongelmiin taloudessa vedotaan siihen, että "markkinat ovat puhuneet". Markkinat ovat tärkeä ohjausmekanismi, mutta yksin niiden avulla ei voida ymmärtää talouden toimintaa.
Taloussanomat julkaisee tutkimusmaailmasta-sarjassa Aalto-yliopiston tutkijoiden ja professoreiden kirjoituksia ajankohtaisista aiheista.
Esitän väitöskirjassani, että kapitalismin nykymuotoa olisi luonnehdittava epävarmuuden taloudeksi. Se on poliittinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen järjestelmä, jota ohjaavat poliittiset intressit ja jonka ylläpitämiseen me kaikki osallistumme.
Tutkimukseni mukaan talous- tai finanssikriisejä hallitaan kollektiivisella vakuudella. Talouskriisejä ei voi kattaa muuten kuin jälkikäteen, rajoittamattomasti ja yhteiskunnallisesti eli kollektiivisella vakuudella toisin kuin vakuutusyhtiössä voidaan vakuuttaa riskit ennalta ja rajoitetusti.
Repeämä antaa
taloudelle elämän
Tutkimuksen johtopäätös on että talouden repeämä, kuten talous- tai finanssikriisi ja kollektiivinen vakuus muodostavat akselin, jolla talouden keskeytymättömyys voidaan taata. Talouden repeämä on seurausta arvaamattomuudesta, mutta myös kokeiluista, innovaatioista ja uuden luomisesta. Paradoksaalisesti repeämä antaa taloudelle elämän.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Näistä epävarmuuden tiloista syntyviä repeämiä voidaan lopulta kattaa vain kollektiivisella vakuudella. Talouden rakenteessa tämä tarkoittaa sitä, että emme voi uusintaa oman elämämme ehtoja tai toimeentuloamme muutoin kuin takaamalla arvontuotannon. Siten pelastaaksemme talousjärjestelmän joudumme kaikki kohtaamaan finanssikriisin ja vastaamaan siihen kollektiivisella vakuudella.
Tutkimuksessa analysoidaan taloutta filosofian, taloustieteen ja yhteiskuntatieteiden tarjoamien lähtökohtien kautta. Nämä keskustelut ovat tarjonneet tarvittavia aineksia uusien käsitteiden muodostamiselle. Uusien käsitteiden luomisen tarkoitus on ollut tavoittaa aikaisempaa paremmin nykytalouden olemus.
Pekka Piironen,
tutkija
