Tämän Kreikan kriisi on meille opettanut

Kreikan politiikan avaintekijäksi noussut Syriza-puolue pelaa korkean tason peliä Euroopan päättäjien kanssa.

Maan toiseksi suurin puolue, äärivasemmistolainen Syriza haluaa pitää Kreikan eurossa mutta ei toteuttaa säästöohjelmia. Puolue luottaa siihen, että Euroopan unioni (EU), Euroopan keskuspankki (EKP) ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF bluffaavat säästöohjelmalla. Tiukan paikan tullen tämä niin sanottu troikka tekisi Kreikalle myönnytyksiä, Syriza laskeskelee.

– Tiettyyn mittaan asti se on mahdollista, mutta luulen, että aika monessa maassa halu auttaa Kreikkaa on vähissä, jos maa ei sitoudu säästöihin, sanoo Sampo Pankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Suomen yrittäjien (SY) varatoimitusjohtaja Timo Lindholm arvioi, että Syrizan politiikka on jollain tapaa mahdollinen.

– Kaikki kriisimaat joutuvat hakemaan pitkällä aikavälillä fiksuinta finanssipolitiikkaa, joka ei liialla tiukkuudella tapa taloutta nyt, mutta saa talouden tasapainoon.

Viikonloppuna Belgian keskuspankin pääjohtaja ja EKP:n neuvoston jäsen Luc Coene ilmoitti talouslehti Financial Timesin haastattelussa, että Kreikan eurosta ero on mahdollista. Kyseessä on ensimmäisiä troikan edustajia, jotka lausuivat virallisen mielipiteensä asiasta. Myöhemmin myös muut EKP:n päättäjät ovat antaneet samansuuntaisia kommentteja.

Pankkikonserni Handelsbankenin pääekonomistin Tiina Heleniuksen mielestä on ristiriitaista, että enemmistö kreikkalaisista kannattaa Kreikan pysymistä rahaliitossa, mutta vaaleissa kaksi kolmasosaa vastusti säästöpolitiikkaa. Hän ennustaa, että seuraavat vaalit ovat entistä selvemmin vaalit eurosta pysymisestä ja säästöpolitiikasta.

– Kun kreikkalaisille selitetään, että eurossa pysyminen todennäköisesti vaatii säästöpolitiikkaa, eurosta euro on mahdollisesti houkuttelevampi, Helenius sanoo.

Eurovaltiokin voi jättää
velkansa maksamatta

Kreikan velkakriisin opetus on se, että velkaongelmiin pitäisi puuttua voimakkaammin aikaisemmassa vaiheessa, Sampo Pankin Kuoppamäki arvioi.

– Silloin olisi vältetty tällainen eskalaatio epämääräiseksi jatkuvasti muotoaan muuttavaksi kriisiksi. Jos Kreikan velkajärjestely olisi toteutettu kaksi vuotta sitten tarpeeksi laajassa mittakaavassa, tilanne olisi ehkä parempi tänä päivänä, Kuoppamäki pohtii.

Velkajärjestely jäi kaksi vuotta sitten toteuttamatta, koska EU pelkäsi, että Kreikasta tulisi huono esimerkki muille velkaisille maille. Aika ei ole poistanut pelkoa.

Kaksi vuotta sitten Saksa ja Ranska olisivat voineet myös luvata pääomittaa tarvittaessa pankkinsa, Suomen yrittäjien Lindholm sanoo.

– Se olisi voinut rauhoittaa markkinoita, koska riski ei ole yksin Kreikan taloudessa. Maa olisi jätetty oman onnensa nojaan aikoja sitten, ellei olisi pelkoa, että kriisi leviäisi Euroopan laajuiseksi pankkikriisiksi.

Lindholmin mukaan Kreikan kriisin hoitoa olisi voinut selkeyttää myös IMF:n mukaantulo aikaisemmassa vaiheessa.

Euromaiden Kreikka-politiikka olisi voitu jälkikäteen tarkasteltuna olla monella tapaa toinen, mutta sijoittajat oppivat kriisistä sen, että eurooppalainen valtiokin voi jättää velkansa maksamatta.

Seuraavaksi Kreikkaan
humanitaarista apua?

Jos Kreikka eroaa euroalueesta, maa tiettävästi pysyisi EU:n jäsenenä. Siten mahdollisuudeksi jää, että Kreikkaa autetaan EU:n komission ohjelmilla. Tähän mennessä tukea ovat pääasiassa antaneet euromaat.

– Tuki on periaatteessa mahdollista, mutta kuinka pitkälle kannattaa yhteisestä pussista tukea maata, jonka taloudellinen toipuminen on epävarmaa? Lisäpanostukset eivät ole poliittisesti helppoja, Suomen Yrittäjien Lindholm sanoo.

– Jonkinlaista solidaarisuutta voisi kuvitella löytyvän, jos Kreikan valtio ajautuu täyteen kaaokseen. Silloin EU tukisi tilannetta humanitaarisella avulla, Sampo Pankin Kuoppamäki arvioi.

Tuki vaatisi Kuoppamäen arvion mukaan tiukkaa kontrollia, koska Kreikalla on huono maine EU-tukien väärinkäytöksistä.