Kirjaudu ▼
 

730 päivää kriisiä – tältä se näytti

Heini Karjanmaa
730 päivää kriisiä – tältä se näytti
Tänään on kulunut tasan kaksi vuotta siitä, kun Kreikka haki apua velkaongelmiinsa. Taloussanomat on seurannut kriisiä herkeämättä, ja sen seurauksena arkistot ovat täynnä loistavaa kuvamateriaalia kriisistä. Tässä ovat parhaat palat.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kaksi vuotta. Niin pitkään Euroopan velkakriisi on kestänyt.

Tasan kaksi vuotta sitten, 23.4.2010, Kreikka lähestyi kirjeellä euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Junckeria, talouskomissaari Olli Rehniä ja euroalueen keskuspankin tuolloista pääjohtajaa Jean-Claude Trichet’tä. Vilpittömin mielin, Kreikka pyysi apua.

Tuolloin puhuttiin vielä 30 miljardista euron lainasta. Nyt summa on yli kymmenkertaistunut. Samalla lainarahaa on annettu Portugalille ja Irlannille, ja euroalueen kriisirahastojen yhteenlaskettu tulivoima kasvatettu 800 miljardiin euroon. Sekään ei välttämättä riitä.

Taloussanomat on seurannut velkakriisiä tarkasti. Uusista käänteistä on riittänyt uutisoitavaa. Uutinen tarvitsee kuitenkin kuvan, ja Taloussanomien graafikko Heini Karjanmaa on tehnyt vakuuttavaa jälkeä antamalla kriisille kasvot. Tässä parhaat palat Karjanmaan kuvituksista viimeisen kahden vuoden ajalta. Suurin osa kuvituksista on tehty Taloussanomien analyysitoimittajan Jan Hurrin juttuihin.


[zoom]

Kuvasarja alkaa kuitenkin jo ennen Kreikan avunpyyntöä. Maaliskuussa 2010 Hurri kirjoitti, että euroalue uhkaa vaipua uudelleen taantumaan. Yhä suuremmaksi paisuva velkataakka, julkisen talouden leikkaukset ja roimasti yliarvostettu euro olivat yhteisvaluuttaa käyttävien maiden takana. Euroalueen pudotus oli alkanut.


[zoom]


Hurri kirjoitti elokuussa 2010, että brittiläisen analyysiyhtiö Capital Economicsin mukaan euroalueen hajoaminen hyödyttäisi kaikkia. Yhtiön mukaan rahaliitto vain pitkittää euroalueen taantumaa. Euro olisi kuin palava feeniks-lintu, jonka tuhkasta nousisi uusi, ehompi yksilö.


[zoom]


Elokuun 2010 puolivälissä huomio kiinnittyi korkoihin. Suomen ja Saksan valtionlainojen korot olivat vielä tukevasti pystyssä, mutta Kreikka ja Portugali syöksyivät jo kuiluun.


[zoom]


Kriisi ei ole koskenut vain Eurooppaa, vaan myös Yhdysvallat on ollut paineen alla. Lokakuussa 2010 Hurri kirjoitti, kuinka Yhdysvalloilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin turvautua maan keskuspankin Fedin apuun. Yhdysvaltain dollarissa lukee In God We Trust. Vaihtoehtojen käydessä vähiin se taipui muotoon In Fed We Trust. Jos euroseteleissä olisi vastaava teksti, kuuluisi se nyt In ECB We Trust.


[zoom]


Kriisitoimet eivät ratkaisseet kuitenkaan velkakriisiä. Ylivelkaantumista alettiin hoitaa ottamalla lisävelkaa, ei esimerkiksi velkoja saneeraamalla. Vaikka tammikuussa 2011 alkoi näyttää, että talous kasvaa, ei velkakriisi ollut kadonnut minnekään; talouslaiva uhkasi jäädä velka-aallon alle.


[zoom]


Reilut kolme viikkoa myöhemmin kävi ilmeiseksi, että se on veronmaksajien laiva, joka velkajäävuoreen törmää. Tämä oli ainakin Sveitsin Davosiin kokoontuneen Maailman talousfoorumin WEF:n kehotus. Velkamäärää kasvattamalla maailmantalous saataisiin kasvu-uralle. WED:n tutkimusraportin mukaan maailmantalous tarvitsisi ja kestäisi 100 000 miljardia dollaria lisää velkaa vuosikymmenen loppuun mennessä. Syksyllä 2010 maailmassa oli velkaa 116 000 miljardia dollaria.


[zoom]


Toukokuun 2011 puoliväliin mennessä Kreikka ja Irlanti olivat jo saaneet tukipaketin, ja euromaat, EU ja IMF olivat päättäneet myöntää myös Portugalille hätälainaa. Oli käynyt kuitenkin selväksi, että suurin osa tukipaketeista kului vanhojen velkojen maksuun. Suurin osa hätärahasta meni vanhojen velkojen kuoletuksina ja korkoina velkojille eli pankeille ja muille rahoittajille. Näin hätäraha kiersi kehää.


[zoom]


Samaan aikaan oli ilmeistä, että velkakriisi pitkittyy ja pahenee entisestään. Jan Hurrin mukaan tähän oli neljä syytä: Kreikka, Irlanti, Portugali sekä eurojärjestelmä ja EU. Velkakriisin liekkien sammuttelu ei onnistunut, vaan velkatuli jatkoi loimuamistaan.


[zoom]


Kriisimaiden kansainväliset lainoittajat pyrkivät nostamaan kriisimaita pystyyn vyönkiristyspolitiikalle. Kreikkaa väännettiin pulloon, jonne se ei hajoamatta mahtuisi. Martina Ahola vertasi, minkälaista tuhoa Kreikan säästöt aiheuttaisivat Suomessa.


[zoom]


Koko velkakriisin ajan Kreikan ympärille on yritetty pystyttää palomuuria. Tarkoituksena on ollut estää kriisin leviäminen muihin ylivelkaantuneisiin maihin. Jokainen valtio voisi leimahtaa rikkipäisen tulitikun tavoin liekkeihin. Ahola selvitti, kuinka tämä tapahtuisi.


[zoom]


Elokuussa 2011 euron hajoaminen alkoi nousta julkisessa keskustelussa todelliseksi vaihtoehdoksi. Aiemmin vaiettuihin totuuksiin kuulunut asia nousi esiin yhä useamman taloustieteilijän puheenvuorossa. Jan Hurri kirjoitti euron henkiinjäämistaistelusta. Milloin ja miten eurokriisi muuttuu euron kriisiksi, miltä näyttäisi euroseteli ilman kriisimaita?


[zoom]


Kun velkakriisi pitkittyi, eikä loppua näkynyt, heräsi kysymys, onko Suomella vaihtoehtoisia suunnitelmia, jos palomuuri pettää ja kriisi leviää esimerkiksi Italiaan ja Espanjaan. Hurri pohti kirjoituksessaan Suomen mahdollisia vaihtoehtoja ja loi oman A-suunnitelman, jota Suomi voisi käyttää tarpeen tullen kriisissä.


[zoom]


Euromaiden takauksia Euroopan rahoitusvakausvälineelle (ERVV) päätettiin kasvattaa lokakuussa 2011. Kokonaisuudessaan takaukset kasvoivat 780 miljardiin euroon. Vaikutti siltä, että euroalueen velkarakennelma alkoi olla yhä heikommin pystyssä.


[zoom]


Kreikan kriisin kärjistymistä pohdittiin myös Suomen kannalta. Harri Pietarinen kirjoitti, minkälaisia paineita kärjistyminen aiheuttaisi Suomen eläkejärjestelmälle. Kreikka-saha leikkaisi suomalaisesta Reino-eläketohvelista kärjen pois.


[zoom]


Syksyn mittaa puheet Kreikan mahdollisesta erosta kiihtyivät. Viimeinenkin tabu rikottiin, kun kun Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy totesivat, että Kreikan kansanäänestys tukipaketista on äänestys siitä, pysyykö Kreikka eurossa vai ei. Kansanäänestystä ei järjestetty, mutta Hurri tulkitsi, että lähtölaskenta oli alkanut: milloin Kreikka-raketti lentäisi pois eurosta?


[zoom]


Suuret tukipaketit eivät paitsi ratkaisseet velkaantumisongelmaa vaan saattoivat myös syventää ongelmia entisestään, Hurri kirjoitti marraskuun puolivälissä. Hänen mukaansa europäättäjien hyvät tarkoitukset saattoivat käynnistää markkinoiden helvetinkoneen.


[zoom]


Marraskuussa ylivelkaantuneiden maiden kriisiä syventävä vaikutus kävi ilmeiseksi. Tätä ei kuitenkaan tunnustettu, ainakaan AAA-luottoluokituksen maissa. "Vahvojen maiden" poliitikot piiskasivat kriisimaita soutamaan jyrkänteen yli samalla kuin huopaajat pyrkivät tätä estämään. Piiskasoudun maisemana olivat niin Eiffel-torni, hollantilaiset tuulimyllyt kuin Colosseum'kin.


[zoom]


Suostuuko Suomi velkasuon kantojuhdaksi? Näin kysyttiin marraskuun loppupuolella. Ensimmäisiä kertoja kuviin saapui Suomi-poika, tällä kertaa velkasäkin kantajana.


[zoom]


In ECB We Trust. Tämä alkoi käydä entistä selvemmäksi viime joulukuussa. Tuolloin moni ekonomisti ja poliitikko vaati, että Euroopan keskuspankki EKP laukaisee setelisinkonsa ja pelastaa Euroopan. Jan Hurri kirjoitti tuolloin, että setelisinko voi olla viimeinen yritys pelastaa euro, mutta se voi myös räjähtää EKP:n ja euromaiden omille silmille.


[zoom]


Joulukuussa europäättäjien vaatimaa talouskuria verrattiin löylykisoihin. Kiukaalle heitettiin lisää vettä säästötoimien kiulusta, vaikka "talouden löylykisassa kukaan ei vahvistu vaan lopulta kaikilta menee tolkku".


[zoom]


Lopulta EKP:n setelisinko käynnistyi, kun keskuspankki toteutti ensimmäisen pankkien LTRO-rahoitusoperaationsa. Talvipäivän seisauksen jutussaan Hurri kirjoitti, että "ilman EKP:n puoli-ilmaista hätärahaa euro olisi jo saattanut lysähtää kasaan kuin kesken lennon puhjennut kuumailmapallo".


[zoom]


Yksi keskeinen osa Euroopan velkakriisiä on ollut huoli pankeista. Euroopan pankkien on arveltu olevan niin huonossa kunnossa, että ne vaativat pääomittamista. Suurpankkien vakavaraisuuden on vakuutettu olevan kuitenkin kohdallaan. Valvontaviranomaisten ja pankkien viralliset tunnusluvut ovat kuitenkin vain julkisivu, Hurri kirjoitti tammikuussa.


[zoom]


Euroopan velkakriisin 16. huippukokous pidettiin tammikuun lopussa. Kokouksessa ei löydetty vastausta niihin kysymyksiin, joita kokouksessa käsiteltiin. Kreikan piti saada huojennusta velkoihinsa, pankkien piti jakaa taakkaa ja kriisin piti talttua. Sen sijaa Kreikan velka kasvaa, pankit pääsevät pinteestä ja kriisi vain pahenee, Hurri kirjoitti. Hänen mukaansa "kriisitoimet alkavat muistuttaa katuhuijareiden ikiaikaista silmänkääntötemppua, kuppikepposta, jossa huijarit siirtelevät vikkelin liikkein ensin kumollaan olevia kuppeja edes takaisin ja heti perään hyväuskoisten hölmöjen varoja omiin taskuihinsa".


[zoom]


Kreikan ihmelääkkeen keittelyä kuitenkin jatkettiin. Lääkkeen tarkoituksena oli pelastaa potilas. Jan Hurrin mukaan lääke kiehui niin pitkään, että se ennemmin räjähtää silmille ennen nielemistä tai vie hengen myöhemmin. Nyt kreikkalaispoliitikot lienevät samaa mieltä. Kreikan kahden suurimman puolueen puheenjohtajat ovat vaatineet Kreikan uusimman tukipaketin yksityiskohtien avaamista ja uusia neuvotteluja.


[zoom]

Julkisuudessa on käyty kiivastakin keskustelua siitä, mitkä ovat Suomen sitoumukset ja miten ne ovat kasvaneet kriisin aikana. Jan Hurri on kirjoittanut toistuvasti, että Suomelle on luvassa uusia vastuita enemmän kuin viralliset arviot kertovat. Kreikka-tukipaketista päätettiin maaliskuun alussa, ja Hurrin mukaan Suomi lienee olleen matkalla uusiin vastuisiin sokkona, kuurona ja mykkänä.


[zoom]

Suomi-pojan seikkailut jatkuivat. Tällä kertaa Hurri kirjoitti Euroopan vakausmekanismin (EVM) palomuurin kasvattamisesta. Riittävätkö takauseurot patoamaan tukipakettitulvan?


[zoom]

Kysymyksiä herätti myös se, mitä tapahtuu EVM:n kasvaneelle palomuurille, jos esimerkiksi Italia tai Espanja pyytävät apua? Leimahtavatko velkapaperit liekkeihin, vai toimiiko se toivotulla tavalla?


[zoom]

EVM, ERVV, EKP ja Suomen valtio. Miten on Suomen Pankin (SP) käynyt? Hurri kirjoitti kaksi viikkoa sitten, että SP:n Target-saatavat ovat paisuneet eurokriisin aikana ja uhkaavat Suomen Pankin rahoitusasemaa. Avaruuteen päätyneen Suomi-pojan suojapuku voi revetä ja eurot painua euroalueen mustaan aukkoon, jos huonosti käy.


[zoom]

Toisessa kuvassa Suomi-pojan puku on jo revennyt. Mustaan aukkoon ovat matkalla sekä EKP että suojapuvun sisällä oleva Suomen Pankki. Näin käy, jos jokin jäsenvaltioista eroaa rahaliitosta, Hurri kirjoitti.

Velkakriisi on kestänyt kaksi vuotta, mutta loppua ei vielä näy. Tällä hetkellä pelätään sitä, miten Espanjalle käy. Vaikuttaa siltä, että Taloussanomien lukijat saavat lukea vielä paljon kriisistä ja samalla nauttia Karjanmaan kuvituksista.

∇ Mainos ∇
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (36)

Sivut: 1 2 3 4
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Mitä ihmettä? Tuossahan on ollut otsikko jo varmaan vuoden päivät "Talouskriisiä kestänyt 1000 päivää"

Ja nyt siitä katosi jonnekin siis tyyliin 500 päivää

Oho?

Ranskassa vaihtuu presidentti juuri ja muuttuu systeemit taas. Suomen asuntokupla taitaa räjähtää viimeinkin.

Ihan kiva kyllä, olenkin sitä odottanut kauan jo :)
Anonyymi: rommrommrommmmmm wro 23.4.2012 6:39

Anonyymi
Taloussanomat pysyy lahjomattomasti valitsemallaan tiellä, kansakunnan pessimistisen ajattelun selkänojana.

Siihen voi suomalainen luuseri purkaa häviäjän tuntonsa, ja ulvoa muiden haäviäjien kanssa, elämän kurjuutta.
Anonyymi: Osinko-Otto 23.4.2012 6:56

Anonyymi
Ja sama holtiton meno tulee jatkumaan EU:ssa tai sen seuraajassa Euroopan liittovaltiossa seuraavat 1000-vuotta. Komissaarien valta takaa tämän.
Anonyymi: mikään ei muuttua sa 23.4.2012 7:03

Anonyymi
Kauanko kriisiä vielä kestää ja onko Suomi milloin itse kriisissä? Saadaanko me sitten apua vai onko kaikki Eu maat sitten jo kriisimaita? Onko kenties Eu hajonnut kun Suomi on konkurssissa ja jokainen maa selviytyy sitten omillaan? Meidän on vaikea selviytyä sitten omillaaan kun rahat on annettu muualle.
Anonyymi: romrom 23.4.2012 7:04

Anonyymi
Karjanmaan kuvituksista saisi heinot freskot eduskuntatalon istuntosalin kattoon.
Anonyymi: Kallen kallela 23.4.2012 7:08

Anonyymi
Taloussanomat pysyy lahjomattomasti valitsemallaan tiellä, kansakunnan pessimistisen ajattelun selkänojana.

Siihen voi suomalainen luuseri purkaa häviäjän tuntonsa, ja ulvoa muiden haäviäjien kanssa, elämän kurjuutta.


Onneksi meillä on vastapainona Suomen Pravda, Helsingin Sanomat.
Anonyymi: Fantastista 23.4.2012 7:11

Anonyymi
Eipä ollut 70-luvulla kriisejä, öljy-kriisiä lukuunottamatta. Kaikille riitti palveluita, pankkipalveluista lähtien. Virastoissa oli väkeä palvelemassa jne. Miten on tänään: jos et palvele itse itseäsi netissä, niin palvelua ei ole (paitsi kodinkoneliikkeissä, jossa myyntitykit kävyät suena kimppuun). Uskomattominta on se, että 70-luvulla vähästäkin rahasti riitti palveluiden tuottamiseen. Onko siis niin, että ns. vapaa markkinatalous tuhoaa kansantalouden täydellisesti ja täyttää eliitin lompakot.


Juu. Ja lisäksi 70-luvulla oli joka perheessä kaksi autoa, monta.telkkaria, autoissa enemmän airbageja ja tehokkaampi ilmastointi. Jokaisella kersalla oli älypuhelin....
Anonyymi: Nimetön 23.4.2012 7:26

Anonyymi
Taloussanomat pysyy lahjomattomasti valitsemallaan tiellä, kansakunnan pessimistisen ajattelun selkänojana.

Siihen voi suomalainen luuseri purkaa häviäjän tuntonsa, ja ulvoa muiden haäviäjien kanssa, elämän kurjuutta.


Kerro mitä positiivista näet Eu:ssa olevan tulossa, positiivikseksi ei lasketa velka määrän lisäämistä.
Anonyymi: 7- 23.4.2012 7:28

Anonyymi
Taloussanomat pysyy lahjomattomasti valitsemallaan tiellä, kansakunnan pessimistisen ajattelun selkänojana.

Siihen voi suomalainen luuseri purkaa häviäjän tuntonsa, ja ulvoa muiden haäviäjien kanssa, elämän kurjuutta.

Kerro mitä positiivista näet Eu:ssa olevan tulossa, positiivikseksi ei lasketa velka määrän lisäämistä.


En ole Osinko-Otto, mutta aika paljon positiivista on nähtävissä. Konepajojen tilauskannat ovat lähes lamaa edeltävällä tasolla ja rakennusteollisuuden jopa yli. Kaupan myynti kasvaa tasaisesti ja kuluttajaluottamus kohenee Euroopassa.
Anonyymi: Nimetön 23.4.2012 7:39

Anonyymi
Mitä sitten kun ei ole enää yhtään aaa maata takaamassa toivottomia luottoja ?
Anonyymi: Nimetön 23.4.2012 7:40
Sivut: 1 2 3 4
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Taloussanomat - Uutiset

22.12. Tämän takia saudit antoivat öljyn romahtaa
22.12. Leipä kallistuu – Venäjä rajoittaa jo viljan vientiä
22.12. Mikä rupla? Bitcoin on romahtanut liki 60 %
22.12. Kahvia, viinaa ja sauvakävely – tätä on suomalaisuus ulkomaalaisille
22.12. Digitoday Ydinvoimayhtiön tietokoneisiin murtauduttiin Etelä-Koreassa
22.12. Ilta-Sanomat Fennovoima hakee ympäristölupaa ydinvoimalaitokselle
22.12. HS Ilmavoimien viimeiset Suomessa tehdyt koneet myytiin
22.12. FT hehkuttaa "ale-metropolista": "Kuin Veljekset Keskinen"
22.12. Öljyn toinen nousupäivä katkesi
22.12. Eurokuluttajat hieman luottavaisempia
22.12. Ruuhkaa pukkaa: parkkipaikka täytettiin paketeilla
22.12. Näin kinkkuraja jakaa Suomen
22.12. Digitoday USA:sta lukuja: Yli miljoona luottokorttia kopioitiin kassoilla
22.12. Ilta-Sanomat Tullille tappio oikeudessa Jaguar-tapauksessa
22.12. Kilpailu vapautuu: Finrail irti VR:stä
22.12. Ex-ministeri: Venäjä tippuu roskalainaluokkaan
22.12. Rikkaat venäläiset etsivät turvapaikkaa: viisumit +69 %
22.12. Öljyn hinta vauhdittaa energiaosakkeita pörsseissä
22.12. Öljy nousee toista päivää putkeen
22.12. Ruplakriisi kaatoi ensimmäisen venäläispankin
22.12. Rupla vahvistunut selvästi – yritykset valmistautuvat veropäivään
22.12. Kuinka suuri on Suomen julkinen sektori?
22.12. Putinin huolet helpottavat – Rosneft sai maksettua velan
22.12. Hopeavuoren kullasta lupaavia tuloksia
22.12. Wärtsilä toimittaa 11 voimalaa venäläistehtaille
22.12. Kreikan pääministeri lupaa oppositiolle vaaleja
22.12. PAM: Viidennes vähentää ravintolakuluja jouluna
22.12. Digitoday Snapchat teki häijyn tempun Lumia-käyttäjille
22.12. Tämän verran asunnonostajan kannattaa nyt tinkiä pyyntihinnasta
22.12. Efore nimitti uuden toimitusjohtajan
Asiakastieto

Yhteistyössä