Suomen valtionlainojen markkinakorot lähes ennätysalhaalla
EPA
Suomen valtion rahoituskustannukset ovat pysyneet alhaisina, kun valtionlainojen korot liikkuvat jälkimarkkinoilla lähellä pohjatasoja.
Euroopan kipuillessa velkakriisissä sijoittajat ovat etsineet turvaa euroalueen harvoista AAA-luokituksen maista, joihin Suomi kuuluu.
Suomi on kuitenkin osana euroaluetta altis myös ulkoisille paineille, mikä on näkynyt heiluntana pitkien valtionlainojen korkoerossa Saksaan nähden, arvioi ruotsalaispankki SEB:n pääkorkostrategi Jussi Hiljanen.
20:18Osake
-0,93 %
69,55
-0,65
– Korkoero Saksan vastaavanmittaiseen lainaan nähden oli laajimmillaan marraskuussa, kun huoli euroalueesta oli suurimmillaan. Tästä on tultu alaspäin ja tammikuun jälkeen on heiluttu aikalailla sivuittain. Tammikuun puolivälin jälkeen ei ole tapahtunut mitään dramaattista, Hiljanen sanoi Taloussanomille.
Kymmenvuotisen valtionlainan korkoero Saksaan on tällä haavaa 45 korkopisteen luokkaa. Tammikuusta lähtien on liikuttu suunnilleen 40-50 korkopisteen välimaastossa, millä Suomi asettautuu euromaista kärkipäähän.
Suomen kymmenvuotisen valtionlainan korko liikkuu nyt jälkimarkkinoilla noin 2,10 prosentissa eli lähellä alkuvuoden ennätysalhaista tasoa. Saksan vastaavan lainan korko oli tänään iltapäivällä noin 1,74 prosentissa.
– Suomi toimii edelleen sijoitusten turvasatamana euroalueella, mikä heijastaa luottamusta Suomen talouteen, sanoo Valtiokonttorin rahoituspäällikkö Mika Tasa.
Hän korostaa, että Suomen alle kymmenvuotiset valtiolainat ovat viime aikoina kallistuneet esimerkiksi toiseen AAA-luokituksen maahan eli Hollantiin nähden.
Espanja
heiluttaa
Hiljasen mukaan Espanja-pelkojen kasvu on näkynyt viime viikkoina lähinnä Suomen korkoeron hetkellisenä leviämisenä Saksaan nähden. Tästä huolimatta Suomi asettuu tässä suhteessa euroalueen kärkeen.
Suomi on onnistunut pitämään budjettivajeensa suunnilleen EU:n asettamissa rajoissa eurokriisin aikana, mikä on auttanut AAA-luokituksen säilyttämisessä ainakin toistaiseksi. Paras mahdollinen luottoluokitus on vain Saksalla, Suomella, Luxemburgilla ja Hollannilla.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
– Kun katsoo Suomen valtionvelkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen, on se edelleen matalalla tasolla, toiseksi matalin Euroopassa Luxemburgin jälkeen eli fundamentit ovat kunnossa, Hiljanen sanoo.
Hiljanen ei usko, että mahdollinen AAA-luokituksen menetys heikentäisi välittömästi Suomen asemaa rahoitusmarkkinoilla. Suomella on AAA-luokitus kaikilta kolmelta suurelta luokittajalta, joskin Standard & Poor's asetti luokituksen tammikuussa negatiiviseen tarkkailuun. Pääministeri Jyrki Katainen (kok) on vannonut kamppailevansa parhaimman luokituksen puolesta.
– Tripla-A -luokitus alkaa olla länsimaissa katoavaa kansanperinnettä. Suuri kuva ei ole muuttunut niillä mailla, jotka sen ovat menettäneet. Ensisijaisesti se on arvovaltatappio. Negatiivisempi asia on signaaliarvo, että kehitys on mennyt väärään suuntaan. Se voi lisätä pelkoa siitä, että sama negatiivinen kehitys jatkuisi myös tulevaisuudessa, Hiljanen sanoo.
Ruotsi saa
lainaa halvalla
Euroalueen ulkopuolinen Ruotsi on pärjännyt vielä Suomeakin selvästi paremmin, sillä Ruotsi saa tällä hetkellä markkinoilta lainaa käytännössä samoilla rahoituskustannuksilla kuin Saksa. Viime syksyn kriisin aikoihin marraskuussa Saksakin jäi taakse, kun Ruotsin pitkien valtionlainojen korot liikkuivat jälkimarkkinoilla Saksan alapuolella. Tähän vaikuttaa Ruotsin julkisen talouden hyvä kunto.
– Esimerkiksi Ruotsin valtionvelka on jatkanut pienentymistään tähän vuoteen saakka ja lainanotto on tänäkin vuonna minimaalista. Viime vuonna Ruotsiin kohdistui kasvavaa kiinnostusta ulkomaisten sijoittajien puolelta, esimerkiksi Aasiasta. Tästä hyvälaatuisiin bondeihin kohdistuvasta kiinnostuksesta hyötyi myös Norja. Tämä on pitänyt spredit tiukkoina, Hiljanen sanoo.
