Eurooppa saanee IMF:ltä lisätukea aikaisintaan kesäkuussa
EPA
Saksalaislehti Der Spiegelin mukaan Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ei tee päätöstä lisätuen myöntämisestä Euroopalle ennen kesäkuuta. IMF aloittaa kolmipäiväisen kevätkokouksensa keskiviikkona, ja kokouksessa on tarkoitus keskustella lisärahan myöntämisestä Euroopan velkakriisin hoitamiseksi.
Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n päätös myöntää lisäpääomaa Euroopan velkakriisin hoitoon voi venyä kesäkuulle. Asiasta kertoi saksalainen Der Spiegel -lehti.
Der Spiegelin uutisessa viitataan IMF:n johtokunnan Brasilian edustajaan Paulo Noguiera Batistaan. Hän ei usko, että IMF tekee päätöksensä loppuviikon kevätkokouksessaan.
Batistan mukaan ei ole varmaa, että IMF aikoo ylipäänsä myöntää lisäpääomaa Euroopan velkakriisin hoitamiseksi. Joka tapauksessa päätös venynee kesäkuun rikkaiden maiden G20-ryhmän jälkeiseksi, mikäli päätös saadaan aikaiseksi, Batista arvelee.
IMF:n kolmipäiväinen kevätkokous alkaa keskiviikkona. Suomesta valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) osallistuu kokoukseen.
Washingtoniin matkaa myös muita Euroopan päättäjiä. Heidän tarkoituksenaan on hankkia kansainvälistä tukea velkakriisin kanssa painivalle Euroopalle.
Viime viikolla markkinoilla virisivät huolet Espanjan kaatumisesta. Maan lainakorot lähtivät nousuun vain muutamia viikkoja sen jälkeen, kun euromaat päättivät kasvattaa palomuurin kokoa 800 miljardiin euroon.
Yhdysvaltain mukaan Eurooppa pystyy selviämään kriisistä yksin. Europäättäjien mielestä Eurooppa on tehnyt riittävästi, ja kansainvälistä apua Euroopalle pitäisi kasvattaa. Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen Jörg Asmussen sanoi, että Euroopan hallitukset tekivät oman osansa, kun tarjoutuivat kasvattamaan IMF-rahoitustaan 150 miljardilla eurolla.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
– Odottaisin nyt, että ystävämme ja kumppanimme Euroopan ulkopuolella tekevät osuutensa IMF:n varojen kasvattamiseksi, Asmussen sanoi viime viikolla.
Espanjan ja Italian lainakorkojen viimeviikkoinen nousu havahdutti päättäjät siihen, että velkakriisi ei ole vielä taittunut.
– Kolmen odotettua rauhallisemman kuukauden jälkeen eurokriisi on palannut, brittiläisen Berenberg Bankin pääekonomisti Holger Schmieding sanoo.
– Viimeisen korkonousun nopeudessa on elementtejä uudesta markkinapaniikista.
