VM rohkaistui: Suomi +0,8 % – kiitos kuluttajien
Vaikka ministeriö arvioi talouskasvun olevan nopeampaa kuin vielä viime vuoden lopussa uskottiin, on kasvu hyvin pitkälti yksityisen kulutuksen varassa.
Tänään julkistetussa suhdannekatsauksessa valtiovarainministeriö arvioi tämän vuoden talouskasvun yltävän 0,8 prosenttiin, kun ennuste joulukuussa oli puolta pienempi eli 0,4 prosenttia.
Ensi vuonna VM uskoo talouden elpyvän 1,5 prosentin kasvuun, kun aikaisemmin ministeriössä uskottiin 1,7 prosentin kasvuun. Vuonna 2014 kasvu kiihtyy jo 2,1 prosenttiin.
VM:n mukaan maailmankauppa ja maailmantalous kasvavat tänä vuonna kohtuullista vauhtia, mutta hitaammin kuin viime vuonna. Suomen vienti ei yllä vastaavaan kasvuun ja tärkeiden kauppakumppanien, kuten Saksan ja Ruotsin taloudet osoittavat hidastumisen merkkejä. Euroalue on edelleen vaarassa suistua taantumaan.
Viennin heikkous näkyy myös investoinneissa, jotka eivät tänä vuonna kasva. Työvoiman vaimeahko kysyntä nostaa työttömyyden tänä ja ensi vuonna noin kahdeksaan prosenttiin. Luvut vastaavat käytännössä joulukuun ennustetta. Työttömyys kääntyy laskuun vasta vuonna 2014.
Kolmen kuukauden euriborkoron keskiarvoksi ennustetaan tänä vuonna 1,2 prosenttia, missä on lievää laskua viime vuodesta. Vuoden 2014 aikana korko nousee keskimäärin noin 2 prosenttiin.
Vienti elpyy
ensi vuonna
Ensi vuonna Suomen vienti elpyy VM:n ennusteen mukaan hieman alle kolmen prosentin kasvuun ja piristää myös yksityisiä investointeja. Kauppatase pysyy edelleen kuitenkin alijäämäisenä, kun tuonti on yhä vientiä suurempaa.
Inflaatio pysyttelee edelleen vauhdikkaampana kuin euroalueella keskimäärin, mutta jää maltillisemmaksi kuin parina edeltävänä vuonna. Tämän vuoden inflaatioksi ministeriö ennustaa 2,8 prosentissa ja ensi vuonna 2,6 prosentissa.
Hallituksen ohjelma valtiontalouden tasapainottamisesta ja valtionvelan laskuun kääntämisestä vuoteen 2015 mennessä ei täysin etene, sillä valtionvelan kasvu suhteessa kokonaistuotantoon vain pysähtyy. Hallituksen toimet pönkittävät valtiontaloutta, joka kuitenkin pysyy kehyskaudella alijäämäisenä. Koko julkisen talouden ylijäämä on kehyskauden lopulla niukat 0,4 prosenttia bkt:stä.
VM:n mukaan hallituksen kevään kehysriihen päätökset supistavat julkisen talouden kestävyysvajetta aiemmista arvioista, mutta vaje pysyy edelleen 3,5 prosentin tienoilla bruttokansantuotteesta.
Myös kuntien talous pysyy kehyskaudella alijäämäisenä ja työeläkelaitosten ylijäämä kutistuu, kun eläkemenot kasvavat.













