Etla: Kolmen miljardin euron sopeutus riittäisi
Suomen hallituksen on määrä kokoontua huomisaamuna Säätytaloon budjetin kehysriiheen tekemään merkittäviä valtiontalouden sopeutuspäätöksiä.
Asiantuntijoiden arviot sopeutustarpeesta ovat liikkuneet alle kahdesta miljardista valtiosihteeri Raimo Sailaksen esittämään viiteen miljardiin euroon.
Suhdannekatsauksen tänään julkistanut Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi, että viisi miljardia euroa on liikaa. Tutkimusjohtaja Markku Kotilaisen mukaan riittävä lisäsopeutus voisi olla pari miljardia euroa vähemmän.
– Oma arvioni on, että kolme miljardia voisi olla riittävä sopeutus sillä edellytyksellä, että tehdään työuria pidentäviä ja tuotantoa vahvistavia toimia, Kotilainen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Kotilaisen mukaan tämä vastaisi noin yhtä miljardia euroa vuodessa kuluvan hallituskauden aikana.
Tiukka tavoite
kasvattaa sopeutustarvetta
Mikäli hallitus pitää tiukasti kiinni hallitusohjelmassa mainitusta yhden prosentin alijäämätavoitteesta vaalikauden lopussa, niin Etlan ennusteen mukaan lisäsopeutustarve olisi 3,8 miljardia euroa.
Kotilaisen mukaan yhden prosentin tavoite saattaa kuitenkin olla "liian tiukka" huonon talouskehityksen oloihin.
Kotilaisen mukaan sopeutustarve on kuitenkin jonkin verran matalampi, kuin mitä Etla arvioi ennen joulua.
– Tähän ovat vaikuttaneet positiivinen viime vuoden taso ja se, että kasvunäkymät ovat jonkun verran parantuneet.
Etlan uusi toimitusjohtaja Vesa Vihriälä arvioi, että valtiovarainministeriökin olisi laskemassa omaa arviotaan sopeuttamistarpeesta. Valtiovarainministeriö julkistaa suhdanne-ennusteensa ja arvionsa vasta kehysriihen jälkeen.
Pelkkä alv-korotus ei riitä
Etlan mukaan sopeutustoimien ajoitukseen olisi kiinnitettävä huomiota. Mittavia sopeutustoimia ei kannata ajoittaa taantuman tai heikon talouskasvun aikaan.
Tutkimuslaitos uskoo, että tulopuolella joudutaan tarkistamaan useita eri veroja.
– Yhden arvonlisäveroprosentin nettotuotto on noin 500 miljoonaa euroa. Pelkästään sen korotus ei riitä.
Etlan mukaan huonoin vaihtoehto olisivat kohdennetut leikkaukset, joiden vaikutuksia ei riittävästi selvitetä. Menojen karsinnassa kohteet pitäisi valita niin, että ne tehostavat julkisen talouden rakenteita pitkällä aikavälillä.
Kotilaisen mukaan hallitus joutuu tasapainottelemaan taloudellisen kasvun tukemisen ja riittävän keskipitkän aikavälin sopeutuksen välillä. Säästöistä huolimatta pitäisi toteuttaa myös kasvua edistäviä toimia. Kotilainen viittaa tässä uusimpiin selvitykseen, kuten Jorma Elorannan raporttiin. Lisäksi työurat pitäisi saada pitenemään.














