Näistä syistä Ruotsi on nyt Euroopan kultapossula
Jarkko Sirkiä / TaSa / Lehtikuva
EU-maista Ruotsi on taas se onnekas hannuhanhi, johon markkinatkin luottavat antamalla edullista lainarahaa. Pelkkä kruunu ei selitä Ruotsin talousihmettä: maa on hoitanut muutenkin asiansa ärsyttävän hyvin.
24.2.2012 06:01
241
Ruotsin kansallisen taloustutkimuskeskuksen Konjunkturinstitutetin tutkimusosaston johtaja Juhana Vartiainen tuntee naapurimaan talouskehityksen taustat.
– Ruotsissa ei ole käytetty mitään vippaskonsteja. Kaikki on tehty järkevästi ja talouspolitiikka on hoidettu oppien mukaan. Ei tässä mistään talousihmeestä ole kysymys, hän kumoaa.
Viime vuonna Ruotsin bruttokansantuote kohosi 4,5 prosenttia. Kaksi edellistäkin vuotta maan talous kasvoi monia muita maita paremmin, vaikka finanssikriisi kuritti toki Ruotsiakin.
Vakaa rahapolitiikka
ja tiukka budjettikuri
Tuleva Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja kiittelee Ruotsin talouden toimijoiden johdonmukaisuutta.
Vartiaisen mukaan maan talouden perustekijät ovat EU:n sisällä vahvimmassa kunnossa. Hänen mukaansa asiassa auttavat rahataloudellinen vakaus ja lievästi ylijäämäinen julkinen talous, jota pitkäaikainen kurinalainen budjettipolitiikka on auttanut.
– Riksbanken on onnistunut aika uskottavasti iskostamaan kahden prosentin inflaatiotavoitteensa niin, että siihen myös uskotaan. Julkinen talous on lievästi ylijäämäinen ja näyttää pysyvänkin sellaisena. Taustalla on tiukka talouspolitiikka, joka alkoi jo pääministeri Göran Perssonin aikana, Vartiainen kertoo.
Ruotsin parlamentti Riksdagen on hyväksynyt yhden prosentin ylijäämätavoitteen. Tähän hallitukset tähtäävät aina, kun talous on normaalitilassa.
Konjunkturinstitutet ennusti joulukuussa Ruotsin talouskasvun hidastuvan tänä vuonna 0,6 prosenttiin. Vuonna 2013 kasvu olisi 3,0 prosenttia.
Handelsbankenin ennuste on Ruotsin talouskasvulle on 1,2 prosenttia vuodelle 2012 ja 2,0 vuodelle 2013.
– Talouden supistumisen näkemykset ovat vähentyneet. Barometrit Yhdysvalloista ja Saksasta indikoivat sitä, että Ruotsinkin vienti ja teollisuus voivat vähän piristyä, sanoo Handelsbanken Suomen pääekonomisti Tiina Helenius.
Oma valuutta
ei tee autuaaksi
Juhana Vartiainen uskoo, että Ruotsi ei saa merkittävää suhdannehyötyä kruunusta.
– Suomessa liioitellaan kruunun hyötyjä. On väärin ajatella, että Ruotsin hyvä tilanne olisi oman valuutan ansiota. Ei se tuo mitään reaalisia resursseja, Vartiainen sanoo.
Vartiaisen mukaan EKP:n ja Riksbankenin korot menevät samaan suuntaan ja pitkällä aikavälillä kruunussa on painetta vahvistua, kun suurten ikäluokkien eläkevarantoja puretaan.
Handelsbankenin Helenius sanoo, että Ruotsin kruunu on tällä hetkellä aika vahva. Tiistaina yhdellä eurolla on saanut noin 8,80 Ruotsin kruunua. Finanssikriisin romahduksessa kruunu heikentyi selvästi. Tuolloin eurolla sai enimmillään rutkasti yli 11 kruunua.
– Kruunu on nyt tällä hetkellä aika vahva, on puhuttu jopa että se olisi uusi Sveitsin frangi eli uusi turvasatamavaluutta, mutta en oikein tiedä voisiko siihen uskoa, epäilee Helenius.
Tämänhetkisessä tilanteessa Ruotsin kruunu on pärjännyt hyvin, kun euroalueeseen on kohdistunut karsastusta ja epäilyjä.
Ruotsin tuottavuus
kehittynyt hyvin
Heleniuksen mukaan Ruotsin talous on monella tavalla samanlainen kuin Suomen. Molemmat ovat avoimia pieniä vientimaita, tosin Ruotsi hieman suurempi kuin Suomi ja tuotantopaletti on monipuolisempi. Makrotalouden kriisit heiluttavat kuitenkin helposti molempia maita.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Heleniuksen mukaan Ruotsin talouden hyvyys liittyy paljolti siihen, että maa on pystynyt ylläpitämään erittäin hyvää tuottavuutta sekä teollisuuden että koko talouden osalta. Tämä puolestaan on luonut tilaa palkkojen nousulle ja dynaamiselle kulutusmarkkinalle.
– Vaikka julkinen talous on kohtuullisen suuri osa Ruotsin taloutta, niin sitä ei ole kasvatettu niin, että se olisi johtanut velkaantumiseen, sanoo Helenius.
Ruotsin julkisen talouden kokonaismenot olivat toissa vuonna 53 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.
Kuten jo Vartiainenkin totesi, myös Helenius muistuttaa, että Ruotsissa budjettikuri on ollut tiukempaa. Suomenkin olisi Heleniuksen mukaan hyvä hakea tehokkuutta julkisen talouden puolelta.
Työvoiman kasvu
tuo Ruotsiin talouskasvua
Pitkällä aikavälillä Vartiainen näkee Ruotsin talouden menestystekijöiksi Suomeen verrattuna edullisemman väestörakenteen. Väestö ei vanhene yhtä rajusti ja aktiivista siirtolaispolitiikkaa on tehty jo vuosikymmeniä. Näin veronmaksajien määrä suhteessa vanhusväestöön säilyy parempana.
Vartiaisen mukaan Suomen ja Ruotsin bkt-kasvulukuihin tuleekin kuluvalla vuosikymmenellä kaulaa Ruotsin eduksi työvoiman tarjonnan kautta. Vuosien 2010-2020 välillä Ruotsin työikäinen väestö olisi kasvamassa noin viisi prosenttia, kun taas Suomessa työikäinen väestö supistuisi noin neljä prosenttia.
Ruotsissa ihmiset ovat myös Suomea paremmin mukana työelämässä. Vartiainen puhuu Ruotsin määrätietoisesta politiikasta työntarjonnan lisäämiseksi. Ruotsissa on alennettu työn verotusta ja toisaalta kiristetty työttömyysturvaa ja tiukennettu työn vastaanottovelvollisuutta. Työssä ollaan myös pidempään kuin Suomessa.
– Täällä Ruotsissa 55-64-vuotiaista töissä on kolme neljäsosaa, kun Suomessa osuus on noin puolet.
