Näin Suomen Kreikka-vastuut määräytyvät

Nokittelu Suomen vastuista tänä aamuna hyväksytyssä Kreikan tukipaketissa on jo alkanut. Eduskunnan suuren valiokunnan jäsenet Kimmo Sasi (kok) ja Mauri Pekkarinen (kesk) kiistelivät Ylen Ykkösaamussa siitä, pitäisikö takuusummaan laskea mukaan lainojen korot.

Eurokriisi

Eurokriisi kärjistyy päivä päivältä. Taloussanomat seuraa tilannetta.

Euromaiden valtiovarainministerit sopivat varhain tiistaiaamuna, että Kreikalle myönnetään 130 miljardin euron lainapaketti. Euroopan väliaikainen vakausrahasto ERVV hankkii rahoituksen markkinoilta ja lainaa sen eteenpäin Kreikalle. Vielä ei ole tiedossa, kuinka paljon rahoitusta ERVV tarvitsee Kreikkaa varten. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF osallistuu lainaan, mutta toistaiseksi tuntemattomalla summalla.

Takaussummaa kasvattaa väliaikaisesti Euroopan keskuspankille EKP:lle annettava, noin 35 miljardin euron arvoinen, velkakirjojen vaihtoon liittyvä takaus. Sen myötä kokonaissumma nousee 165–170 miljardiin euroon. Vastuiden pysyvä osa on kuitenkin 130 miljardia.

Muut euromaat takaavat lainan, jotta ERVV:n Kreikalta perimä korko ei nousisi liian suureksi. Valtiovarainministeriön (VM) mukaan Suomi takaa lainasta hieman alle kaksi prosenttia. Näin Suomen osuudeksi 130 miljardin euron lainapaketin takauksista tulisi enimmillään – IMF:n osuudesta riippuen – 2,5 miljardia euroa. Vastuut eivät kuitenkaan jää siihen.

Luottoluokittajien vaatimukset
kasvattavat pottia

Jotta luottoluokittajat myöntäisivät ERVV:lle parhaan mahdollisen luokituksen, lainoille myönnetään ylitakaus. Muut maat sitoutuvat siis takaamaan enemmän kuin varsinaisen lainasumman.

Kreikan lainapaketissa ylitakaus on 65 prosenttia. Ylitakauksineen 130 miljardin euron paketti kasvaakin 215 miljardiin. Tästä Suomen osuus olisi 4,1 miljardia.

Ylitakaukset eivät ole seurausta vain Kreikan maksukykyyn liittyvistä epäilyksistä. Niillä halutaan myös varmistaa ERVV:n omaan toimintaan liittyviä riskejä. Ylitakauksien voi siis ajatella heijastavan myös mekanismin omaa epävarmuutta.

Tämän lisäksi taattavaa summaa kasvattavat lainan korot. ERVV on ilmoittanut vaativansa Kreikalta 4 prosentin korkoa 5,5 vuoden maturiteetilla. Korkoineen Suomen takausvastuut nousevat yli viiteen miljardiin euroon.

Koska IMF osallistuu 130 miljardin lainaan, Suomelta vaadittavat takaukset todennäköisesti laskevat viidestä miljardista. Vielä ei tiedetä, kuinka paljon IMF Kreikalle lainaa. Lisäksi takausvastuita pienentävät Suomen Kreikalta saamat vakuudet.

Summia tutkiessa on syytä muistaa, että kyse on nimen omaan takauksista. Suomi ei joudu esimerkiksi ottamaan itse lainaa myöntääkseen sitä Kreikalle. Suomi ei ole vielä tehnyt tappioita Kreikan tukemisesta, vaan Kreikka maksaa tälläkin hetkellä Suomelle korkoa vanhoista lainoistaan.

Tutkijat: Tukipaketti rauhoittaa
tilanteen toistaiseksi

– Kreikan kuuri on useamman vuoden juttu. Se ei ratkea pysyvästi näiden pakettien avulla, mutta ne antavat kreikkalaisille vähän aikaa laittaa oma taloutensa kuntoon, Valtiontalouden tutkimuskeskuksen yksikönjohtaja Juha Honkatukia sanoo.

Honkatukian mukaan kreikkalaisilla on nyt tekemistä etenkin taloutensa vajeen paikkaamisessa. Samalla pitäisi pystyä ylläpitämään talouskasvua.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Markku Kotilanen uskoo, että lainapaketin hyväksyminen luo kasvulle edellytyksiä rauhoittamalla markkinoita. Epävarmuus kuitenkin jatkuu.

Kotilaisen mukaan Kreikan turismi ja maatalous ovat menettäneet kilpailukykyään Aasian ja muiden matalan kustannustason maiden rinnalla. Kreikan pitäisikin nyt keskittyä laskemaan hintatasoaan, jotta se voisi kehittää kasvua vanhoista valteistaan.