Kuin lamavuonna 1993 – vaihtotase pakkaselle

Viime vuoden vaihtotase kääntyi ensi kertaa lähes pariinkymmeneen vuoteen alijäämäiseksi, Suomen Pankin (SP) julkaisemasta tilastosta ilmenee. Vaihtotaseen alijäämä oli viime vuonna 1,0 miljardia euroa. Vielä vuoden 2010 vaihtotaseessa oli 3,3 miljardia euroa ylijäämää.

Vaihtotaseen heikentyminen johtuu valtaosin kauppataseen ylijäämän sulamisesta viime vuoden aikana. Vaihtotaseeseen kuuluvat tavaraviennin lisäksi palvelut, tuotannontekijätulot sekä muut tulonsiirrot.

– Tavaravienti jämähti viime vuonna nollakasvuun ja oli arvoltaan noin 4,5–5 miljardia euroa kuussa jokseenkin tasaisesti koko vuonna. Syys–joulukuussa se tippui vielä alemmas,  SP:n ennustetoimiston päällikkö Anssi Rantala arvioi.

– Viennissä oli suuria ongelmia, mutta toisaalta kotitalouksien kulutus pyöri kohtuullisen hyvin, mikä oli omiaan lisäämään kauppataseen alijäämää. Kun katsoo tavaratuontia, se hypähti vuoden alussa juuri kotimarkkinoiden kysynnän takia, Rantala sanoi.

– Mutta eniten tähän 2011 kehitykseen vaikuttaa tietysti heikko vientiteollisuuden kehitys. Kun talouskriisi voimistui uudestaan, se oli erityisesti Suomen viennille myrkkyä. Myös öljyn hinta on vaihtosuhteeseen vaikuttanut negatiivisesti erityisesti viime vuoden alkupuolella ja tietysti myös raaka-aineiden hintojen nousu. Vientiteollisuudesta huolimatta Suomi on raaka-aineiden nettotuoja.

– Osa tätä tarinaa on vaihtosuhteen pitkä trendi. Se on jatkunut viime vuosikymmenen epäedulliseen suuntaan eli vientihinnat nousevat hitaammin kuin tuontihinnat. Hyvinäkin vuosina, kun vienti kasvoi reippaasti, vienti ja tuontihintojen suhde kehittyi epäedullisesti.

Elektroniikka ja metsä
painavat

Teollisuustuotannon kuukausittaisista luvuista käy ilmi, että sähkö- ja elektroniikkatuotanto ei ole juurikaan kasvanut pudottuaan 2008. Toinen kivijalka-ala metsä on selvästi kriisiä edeltävän tason alapuolella. Molemmissa on tehty myös pysyviä leikkauksia, Rantala sanoo.

– Jos katsoo toimialoittaisia eroja, muussa metalliteollisuudessa tuotantomäärät ja vienti ovat olleet kasvussa, ja myös kemianteollisuus on noussut vuoden 2008 ja ylittänytkin sen. Ne eivät silti muuta vientiteollisuuden kokonaiskuvaa.

Palveluvienti kasvanut
reiluun nejännekseen 

Tilastokeskus julkistaa pari viikon kuluttua neljännesvuoden tilinpidon, joka kertoo Rantalan mukaan enemmän palveluviennin ja -tuonnin tilanteesta.

– Palvelukauppa on hankalasti ennakoitavissa, ja kvartaalivaihteluita voi olla paljon. Palveluvienti näyttää vähentyneen alkuvuonna selvästi. Näyttää toisaalta siltä, että ylijäämä olisi hieman kasvanut. Tilastot elävät aika paljon – pian nähdään miltä tilanne näyttää koko vuoden osalta.

– Koko vuoden osalta sekä palveluvienti- että tuontimäärät laskivat, jolloin niillä ei ole vaihtotaseen heikkenemiseen suoraa vaikutusta.

– Palveluviennin osuus on silti kasvanut, eikä ole mitenkään mitätön osanen kokonaisviennissä. Se, mitä tapahtuu palveluviennissä vaikuttaa kyllä vaihtotaseeseen.

Palveluiden osuus kokonaisviennissä on Rantalan mukaan noin 28 prosenttia. Vuonna 2010 viennin arvo oli Tilastokeskusken tilinpidon mukaan 72,6 miljardia euroa, josta 20,3 miljardia palveluita.

Edellisen kerran vaihtotase oli vuositasolla alijäämäinen vuonna 1993.

– Kun 2000-luvun alkuvuosina vaihtotase oli 12 miljardin euron luokkaa korkeimmillaan, se on hitaasti koko ajan heikentynyt. Vaikka välissä oli hyvän kasvun vuosia, ja vienti kasvoi varsin hyvin, vaihtosuhde heikkeni koko ajan, ja hyvä kasvu lisäsi kotimaista kysyntää ja tuontia.

Joulukuun vaihtotase oli 100 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mikä oli 700 miljoonaa vähemmän kuin vuotta aiemmin, Suomen Pankki kertoo. Pääomaa vietiin nettomääräisesti 3,1 miljardia euroa.

Ulkomaisia saamisia oli joulukuun lopussa 26 miljardia euroa enemmän kuin suomalaisilla velkoja ulkomaille. Saamisia Suomeen oli 698 miljardia euroa, ja velkaa ulkomaille 672 miljardia euroa.