Tämä sana joutui pannaan – Ollila haluaa sen takaisin
Lehtikuva
Suomessa voitaisiin jälleen ryhtyä harjoittamaan teollisuuspolitiikkaa, sillä on turha kuvitella, että yritykset noin vain ratkaisisivat Suomen talouden ongelmat. Tätä mieltä on Nokian hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollilla.
10.2.2012 15:39
60
Vaasassa Kansantaloustieteen päivien paneelikeskustelussa puhuneen Jorma Ollilan mukaan murrosvaiheet edellyttävät teollisuuspolitiikkaa. Sana pitäisi ottaa takaisin sanavarastoon Suomessa, vaikka se onkin ollut pannassa EU:ssa parikymmentä vuotta.
– Koulutuksen kautta, teknologisen kehityksen hallinnalla, liiketoimintamallien ja palveluprosessien kehittämisellä ja hallinnalla pitää pystyä luomaan sellaista lisäarvoa, että me pärjäämme, Ollila sanoi.
Ollila huomauttaa, että monet muut maat Euroopassa ovat jo ottaneet asiat omiin käsiinsä ja ryhtyneet harjoittamaan aktiivista teollisuuspolitiikkaa hallitakseen rakennemuutosta. Hyvinä esimerkkeinä hän mainitsee Ruotsin ja Saksan.
Hänen mukaansa Yhdysvalloissakin itse asiassa tehdään teollisuuspolitiikkaa - valtion tuki eri reittejä pitkin on suurempi kuin monissa muissa maissa.
Taloustiedot
Korkman:
Ei interventionismille
Paneelikeskustelun osallistujista Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman toppuuttelee. Hän ei näe, että valtion pitäisi kovin syvällisesti puuttua talouselämän toimintaan.
– Lähtökohtana on mielestäni, että valtio keskittyy yleisten toimintojen luomiseen. Elinkeinotukien vaikutuksia ei osata arvioida, niihin liittyy byrokratiaa, päällekäisyyttä ja epäilyksiä, että ne eivät ole tehokkaita, sanoo Korkman.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Ollila toteaa, että hänkään ei usko valtion merkittävään läsnäoloon talouselämässä ylläpitämässä suuria rakenteita. Hän ei myöskään tarkoita teollisuuspolitiikalla pysyviä yritystukia. Ne ovat hänen mukaansa vahingollisia.
– Kaikki Euroopan maat harjoittavat varsin aktiivista teollisuuspolitiikkaa. Nyt pitäisikin miettiä, että mitä se voisi tässä vaikeassa tilanteessa olla, Ollila jatkaa.
Paneelikeskustelun osallistujista Keskustan puoluejohtaja Mari Kiviniemi toteaa, että teollisuuspolitiikkaa on Suomessa tehty koko ajan, sitä vain kutsutaan eri nimillä ja valtio on tukena tutkimuksessa, tuotekehityksessä ja koulutuksessa.
Kiviniemen mukaan lupaava klusteri on esimerkiksi Cleantech, jonka tavoitteena on synnyttää Suomeen uusia kasvuyrityksiä ympäristö-, energia- ja puhtaat teknologiat-aloille.
Pohjoismaisen investointipankin NIB:in toimitusjohtaja Johnny Åkerholmin mukaan Cleantechia ja muita klustereita voisi kehittää yhteispohjoismaisesti esimerkiksi yhtenäistämällä normeja. Siten luotaisiin vahvempi Pohjoismainen klusteri, joka pärjäisi kilpailussa.
14
11
25
Kommentit (60)
Eikä se kokoomuksen porukoissa kovin suurta suosiota nauti - heidän ideologiansa mukaansahan teollisuus kannattaa nimenomaan ajaa alas täältä Suomesta ja siirtää tehtaat Kiinaan, Bangladeshiin ja muihin halpatyömaihin.
Demarit puolestaan koittavat istua kahdella tai kolmellakin tuolilla samaan aikaan, eivätkä edes itse tunnu tietävän mitä oikeasti haluavat, kun joka suuntaan pitää kumarrella ja kaikkia syleillä. Joten mitään valmista ei tietenkään voi tulla.
Näillä eväillä siis mennään. Ei hyvältä näytä.
Onko Korkan sokea vai dementoitunut ?
Valtio puuttuu jokaisen yrityksen toimintaan syvällisesti verojen, säädösten ja byrokratian voimalla.
Ollila ennemminkin, siitä hyvästä että ajoi suomen suurimman teknologiatyöllistäjän kuralle.
Kok ja Sdp ovat tuhonneet Suomen.
Allekirjoitan.
"Ollila toteaa, että hänkään ei usko valtion merkittävään läsnäoloon talouselämässä ylläpitämässä suuria rakenteita. Hän ei myöskään tarkoita teollisuuspolitiikalla pysyviä yritystukia. Ne ovat hänen mukaansa vahingollisia."
Oliko se vahingollista kun Nokia oli aika iso toimeentulotuen saaja. Nokiallehan eri reittejä maksettiin ties mitä tukiaisia suoraan ja välillisesti verovaroista. Myös jopa koululaitoksia järjesteltiin Nokia "yhteensopiviksi". Yhteiskunta koulutti Nokialle väkeä ilmaiseksi ja siitä Nokian viemärin kautta kortistoon.
Toki Nokia tuottikin ison siivun.
Herra Ollila, millä tavalla yritystuet ovat vahingollisia?
Siihen aikaan kun Suomessa varsinaisesti maksettiin yritystukia meni Suomessa aikalailla hyvin, jos nyt ylipäätään muistat sitä aikaa?
Suomen pitäisi nimenomaan ja jopa härskisti pitää omia puoliaan ja tukea eräitä aloja voimakkaasti. Niin tekevät muutkin ja kilpailussa on kyllä hyvä käyttää vastapelurin kanssa samoja tai jopa kovempia aseita jos mielii voittaa.
Kerro nyt hyvä mies miten Me jotka nyt emme subventoi kuulumme, ja oikein vahvasti, taantuvien talouksien joukkoon.
Miksi eräät valtiot jotka oikeasti pitävät omia puoliaan kuuluvat nyt maailman menestyksekkäimpiin kehittyviin talouksiin.
Haluatko Jorma olla Taantuvassa taloudessa vai Kehittyvässä taloudessa.
Jos jälkimmäinen niin sitten vaan keinoja kaihtamatta kilpailu laadulla ja osaamisella pelikentälle ja niin härskit tuet päälle että kilpailijat putoavat.
Niin teki aikanaan Japani ja tekee vieläkin, niin tekee USA, Niin tekee Kiina, niin tekee Saksa, niin tekee Ruotsi.
Mutta mehän haluamme olla se kilttipoija... joka valitettavasti jää sitten omaa "hyvyyttään" kuuliaisena alakynteen.
Sodassa, myös markkinasodassa saa pelata kunnollisilla aseilla ja kunnollisin sotaopein.
Ei muutakun härskisti vaan omaa napaa kunnioittaen muiden kitistessä. Se on ainoa keino. Kokeilkaa niitä rajoja - rikkokaa niitä, niin kauan kun hyöty on haittaa suurempi. Siitäkin huolimatta että jotkut sitten narisevat. Ainahan kilpailuissa narinaa kuuluu.
Yksi mikä Suomesta pitäisi kitkeä kovalla kädellä, kuten väliportaan korruptio Kiinasta, nimittäin kateus. Se on yksi mmeidän suurimpia akilleen kantapäitä.
Myös ns pienimuotoinen harmaa talous on nostettava arvostetuksi.
Niin kauan kun ihmiset pyrkivät elättämään itseään ja perhettään ilman sosiaaliluukkuja se yksinomaan on koko yhteiskunnan etu. Niin tehdään nousevissa kehittyvissä talouksissa.
Se veroeuro kyllä sieltä joka tapauksessa kiertää myös yhteiskunnan palvelujen tuottamiseen. Niin kauan kun puhutaan sellasesta harmaasta jossa "tulos"rahavirta jää pyörimään Suomeen.
Mutta se kateus, se täällä estää kaiken.
Kiinassa valtiokin ymmärtää ettei matalapalkkaista tai pientä omaa ahvääriä tekevää voi verottaa.
Kiinassa rikas veronmaksajakaan ei räi torikauppiaalle verojen laiminlyönnistä. tai parturia. Hän kunnioittaa tätä pientä yrittäjää joka rehellisella oikealla työllä elättää perheensä.
Tästä voisi vetää johtopäätöksen että valtion pitäisi suorastaan jarruttaa menoa sen sijaan että sitä tuettaisiin.
Pieniet ja keskisuuret yritykset työllistävät enite. Niiden toimintamahdollisuuksia sopisi kehittää.