Näin Roope Ankat haittaavat talouskasvua

Heini Karjanmaa
Näin Roope Ankat haittaavat talouskasvua
Rikkaiden ja köyhien välisen kuilun kasvu ei olekaan hyväksi kansantaloudelle. Lue, miten voi käydä, jos liian suuri osa varallisuudesta menee rikkaille saitureille.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Petri Korhonen
3.1.2012 06:01
Kommentit 319

Monen taloustieteilijän mukaan Suomessakin tarvitaan tietty määrä tuloeroja, koska niillä on kannustava vaikutus. Jos jokaisella on mahdollisuus yrittää vähän enemmän, edetä ahkeruudellaan ja tienata aina vähän lisää, kansantalous pysyy pyörimässä.

Entisessä Neuvostoliitossa kaikki saivat näennäisesti samanlaista palkkaa, joten ketään ei innostanut tehdä töitä muita paremmin, tehokkaammin tai kekseliäämmin.

Silti tuloerojen vapaa jyrkentyminen ja rikkaiden luokan nopea kasvu olisi Suomenkin talouskasvulle tuhoisaa, arvioi tutkija Tuomas Malinen Helsingin yliopistossa tekemässään taloustieteen väitöstutkimuksessa.

Rikkaille kertyvä raha ei nimittäin kierry kulutukseen, vaan kasaantuu yhä kasvaviksi sijoituksiksi pahan päivän varalle. Vähän kuin Roope Ankan rahasäiliöön. Samalla tavaroiden ja palveluiden kysyntä vähenee.

– Trendinomaisesti rikkaimmat perheet säästävät enemmän. Monesti köyhillä ei ole siihen edes mahdollisuutta, sanoo Malinen.

Törsääkö rikkaiden
joukko väärin?

Joidenkin arvioiden mukaan miljonäärit eivät ikinä auta kotimaisen kulutuksen ylläpidossa, koska heidän rahankäyttönsä tuotot valuvat kaukomaille.

Tuomas Malinen ei silti halua ottaa kantaa vallasväen ostotottumusten hyödyllisyyteen.

– On spekuloitu, että rikkaat ostaisivat lähinnä ulkomailla valmistettuja luksustuotteita ja että nämä voitaisiin tulkita kotimaisen talouskasvun kannalta "vääriksi" tuotteiksi. Käsittääkseni tästä ei kuitenkaan ole hirveästi tutkimusta, Malinen sanoo.

Räikein tilanne olisi sellaisessa Suomessa, jossa olisi paljon miljonäärejä, paljon köyhiä ja koko ajan supistuva keskiluokka.

Tällöin yleiset elinkustannukset nousevat, koska yläluokalla on varaa maksaa elämisestään paljon. Eikä köyhemmillä ole mahdollisuutta ylläpitää kulutustaan muuten kuin kalliisti velaksi.

– Yhdysvalloissa on havaittu, että tulonlisäyksien keskittyminen rikkaammille on trendinomaisesti lisännyt köyhien ja keskituloisten kotitalouksien velanottoa. Tämä on tulkittu niin sanotusti kulutuksen tasoittamiseksi, Malinen kertoo.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Jyrkät tuloerot hidastavat
kansan viisastumista

Tulojen jyrkkä ja epätasa-arvoinen jakautuminen voi Malisen tutkimuksen mukaan vähentää köyhempien perheiden koulutusmahdollisuuksia.

Jos köyhien kaikki rahat menevät elämiseen, he eivät voi sinnitellä vuosia yliopistoissa opintotuella, toisin kuin rikkaiden perheiden lapset.

Näin myös henkisen pääoman kasvu yhteiskunnassa vähenee.

Suomessakin on jo nähty, miten vähävaraisten perheiden lapset lopettavat koulunkäyntinsä aiemmin kuin niin sanotun yläluokan vesat. Vaikka meillä korkeakoulutus on näennäisen ilmaista.

Kriitikkojen mielestä tässä on tosin kyse enemmän köyhien perheiden henkisestä laiskuudesta: kuka tahansa voisi sivistää itseään, lukea kirjoja ja ammentaa tietoa vaikka netistä.

Tuomas Malinen on tästä eri mieltä.

– Luennoilla ja tenteillä mitattava koulutus on luultavasti tehokkaampaa kuin omaehtoinen oppiminen. Sen lisäksi epätasainen tulonjako voi vähentää myös koulujen ulkopuolella tapahtuvaa oppimista, jos köyhemmillä perheillä ei esimerkiksi ole varaa nettiin ja tietokoneeseen, hän muistuttaa.

Tuomas Malinen väittelee tutkimuksestaan "Income inequality in the process of economic development" tammikuun alussa.

Lisää Aiheesta
Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
mainos

Kommentit (319)

Huono 0
kyllä oli karmeeta kateltavaa niinistön takakireys pressakisassa TV 4.ssa
Rikkaat ovat rikkautensa ansainneet rehellisesti toisin kuin eräät
Myötätuntoinen konservatiivi
Sikapankkiirit sekä yritysten ja poliitikkojen eliitti kätkee rahansa veroparatiiseihin. Samaan aikaan tavallisten ihmisten verotusta kiristetään.
Milloin eliittiä rangaistaan?
Kapitalismi on hyvä renki mutta huono isäntä.

Röyhkeät oman edun tavoittelijat kun eivät toisen edusta eli yhteisestä edusta välitä?

Narsismi nousee aina välillä valtaan ja tuhoaa yhteistä ja lopulta tulee katastrofi kuten talouslama tai sota?

Sen jälkeen valtaan tulee kunnollisempaa porukkaa jotka rakentavat yhteistä kunnes taasen röyhkeä ahneus ottaa vallan jne.?

Sateenkaarihallitustakin pitää kasassa narsismi?
Roopesedille työterveystarkastuksiin narsistitestit?
Siinnä oiva ja melko paikkaansa pitävä näkemys mutta yhtä asiaa ei tutkija malinen ottanut huomioon nimittäin rikkaiden luottokorttien käyttöä kotimaassa.


Miljönääri osti luksus tuotteen niin sen tuotteen velka jää kotimaahan mutta tehtaan omistajat saa voitot eu alueella joka tuottaa tuotteen kiinassa joka tilittää sinne muto-osan tuotten hinnasta.
Tätä voisi kutsua eräänlaiseksi valuutta paoksi tai sitten velan takaisin maksuksi.

Velka kirjataan pankin voitoksi parille numeroina ja korkoina, asia muuttuu jos pystyt nyky päivän saamaan velatonta rahaa vaikka olisit kuin miljönääri.
€uro miljönääriä ei ole koska kaikki €urot on velkaa korolla.
Harhaan johtavaa ja paradoksaalista väittämää.

Jos olet € velkaa et ole miljönääri.
"Rikkaille kertyvä raha ei nimittäin kierry kulutukseen, vaan kasaantuu yhä kasvaviksi sijoituksiksi pahan päivän varalle. "

Tässä kyllä talous on mennyt pahasti pieleen, kun ajatellaan että mitä enemmän ihmiset kuluttaa, niin sitä parempi. Nykyinen kulutus ei tule jatkumaan enään pitkään, vaan alkaa pakostakin laskemaan, koska meillä ei riitä raaka-aineet tukemaan nykyistä menoa.

Toisaalta meillä ei olisi tuotteita mitä kuluttaa, jos joku ei olisi säästänyt ja investoinut ylijäämiä tuotekehitykseen ja tehtaisiin...
the end of consumerism
Sikapankkiirit sekä yritysten ja poliitikkojen eliitti kätkee rahansa veroparatiiseihin. Samaan aikaan tavallisten ihmisten verotusta kiristetään.

Milloin eliitiä rangaistaan.

Sitten kun jenkit on loput kullan siirtänyt omistajilleen, sitten alkaa oikeuden käynnit ihmisyyttä vastaan rahan tyhjästä luomiseen korolla.

Rikos on tapahtunut. Siitä seuraa vankeus.
kyllä oli karmeeta kateltavaa niinistön takakireys pressakisassa TV 4.ssa

En tiedä.
En osaa sanoa, tuleva varma suomen presidentti niinistö.

Sitä tulosta et äänestämällä muuta
Kun raha ei kierrä niin sehän jo itsessään todistaa, että sitä on jakaantunut ahneille liikaa?
kyllä oli karmeeta kateltavaa niinistön takakireys pressakisassa TV 4.ssa

Oliko se sama missä Niinistö rökitti Väyrysen kansan mielestä ?
Hmm....
Sivut: 1 2 3 4 5 6 7 ... 32 Edellinen Seuraava
Kirjoita vastaus
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti
mainos
 

Yhteistyössä

Taloussanomat - Uutiset

Helsinki
Pilvistä, mahdollisesti vähäistä sadetta 14
Oulu
Melkein selkeää ja poutaa 11
Tukholma
Melko pilvistä, ja poutaa 14
Ennuste klo 09:00 Suomen aikaa.
  1. Kotimaan sää
  2. Sadetutka
  3. Maailman sää
Uskotko Kreikan jättävän euroalueen heti parlamenttivaalien jälkeen?

03:51OsakeOsake

Kurssi nousussaNokia

graafi

2,18+2,06 %+0,04

KalenteriKalenteri

28.5.2012

Tecnotreen ylimääräinen yhtiökokous, esillä osakeanti 10:00  
kuluttajabarometri toukokuulta, Tilastokeskus 09:00  
EK:n luottamusindikaattorit toukokuulta 09:00  
USA:n markkinat kiinni (Memorial Day)    
 
Dilbert – 26.5.2012
DilbertDilbert
Sarjakuvat: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 ... 30 « »
 
Yritys Sanoma News Oy / Taloussanomat
Postiosoite Taloussanomat PL 45
00089 SANOMA
Käyntiosoite Töölönlahdenkatu 2, Helsinki
Puhelin +358 9 1221
Sähköposti taloussanomat@sanoma.fi
Kustantaja, vastaava
päätoimittaja
Tapio Sadeoja
Toimituspäällikkö Anneli Koistinen
Toimituspäällikkö Petri Korhonen
Mediamyynti Yhteystiedot
Kimmo Ilmavirta
+358 40 168 5949