Näin Roope Ankat haittaavat talouskasvua
Heini Karjanmaa
Rikkaiden ja köyhien välisen kuilun kasvu ei olekaan hyväksi kansantaloudelle. Lue, miten voi käydä, jos liian suuri osa varallisuudesta menee rikkaille saitureille.
3.1.2012 06:01
318
Monen taloustieteilijän mukaan Suomessakin tarvitaan tietty määrä tuloeroja, koska niillä on kannustava vaikutus. Jos jokaisella on mahdollisuus yrittää vähän enemmän, edetä ahkeruudellaan ja tienata aina vähän lisää, kansantalous pysyy pyörimässä.
Entisessä Neuvostoliitossa kaikki saivat näennäisesti samanlaista palkkaa, joten ketään ei innostanut tehdä töitä muita paremmin, tehokkaammin tai kekseliäämmin.
Silti tuloerojen vapaa jyrkentyminen ja rikkaiden luokan nopea kasvu olisi Suomenkin talouskasvulle tuhoisaa, arvioi tutkija Tuomas Malinen Helsingin yliopistossa tekemässään taloustieteen väitöstutkimuksessa.
Rikkaille kertyvä raha ei nimittäin kierry kulutukseen, vaan kasaantuu yhä kasvaviksi sijoituksiksi pahan päivän varalle. Vähän kuin Roope Ankan rahasäiliöön. Samalla tavaroiden ja palveluiden kysyntä vähenee.
– Trendinomaisesti rikkaimmat perheet säästävät enemmän. Monesti köyhillä ei ole siihen edes mahdollisuutta, sanoo Malinen.
Törsääkö rikkaiden
joukko väärin?
Joidenkin arvioiden mukaan miljonäärit eivät ikinä auta kotimaisen kulutuksen ylläpidossa, koska heidän rahankäyttönsä tuotot valuvat kaukomaille.
Tuomas Malinen ei silti halua ottaa kantaa vallasväen ostotottumusten hyödyllisyyteen.
– On spekuloitu, että rikkaat ostaisivat lähinnä ulkomailla valmistettuja luksustuotteita ja että nämä voitaisiin tulkita kotimaisen talouskasvun kannalta "vääriksi" tuotteiksi. Käsittääkseni tästä ei kuitenkaan ole hirveästi tutkimusta, Malinen sanoo.
Räikein tilanne olisi sellaisessa Suomessa, jossa olisi paljon miljonäärejä, paljon köyhiä ja koko ajan supistuva keskiluokka.
Tällöin yleiset elinkustannukset nousevat, koska yläluokalla on varaa maksaa elämisestään paljon. Eikä köyhemmillä ole mahdollisuutta ylläpitää kulutustaan muuten kuin kalliisti velaksi.
– Yhdysvalloissa on havaittu, että tulonlisäyksien keskittyminen rikkaammille on trendinomaisesti lisännyt köyhien ja keskituloisten kotitalouksien velanottoa. Tämä on tulkittu niin sanotusti kulutuksen tasoittamiseksi, Malinen kertoo.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Jyrkät tuloerot hidastavat
kansan viisastumista
Tulojen jyrkkä ja epätasa-arvoinen jakautuminen voi Malisen tutkimuksen mukaan vähentää köyhempien perheiden koulutusmahdollisuuksia.
Jos köyhien kaikki rahat menevät elämiseen, he eivät voi sinnitellä vuosia yliopistoissa opintotuella, toisin kuin rikkaiden perheiden lapset.
Näin myös henkisen pääoman kasvu yhteiskunnassa vähenee.
Suomessakin on jo nähty, miten vähävaraisten perheiden lapset lopettavat koulunkäyntinsä aiemmin kuin niin sanotun yläluokan vesat. Vaikka meillä korkeakoulutus on näennäisen ilmaista.
Kriitikkojen mielestä tässä on tosin kyse enemmän köyhien perheiden henkisestä laiskuudesta: kuka tahansa voisi sivistää itseään, lukea kirjoja ja ammentaa tietoa vaikka netistä.
Tuomas Malinen on tästä eri mieltä.
– Luennoilla ja tenteillä mitattava koulutus on luultavasti tehokkaampaa kuin omaehtoinen oppiminen. Sen lisäksi epätasainen tulonjako voi vähentää myös koulujen ulkopuolella tapahtuvaa oppimista, jos köyhemmillä perheillä ei esimerkiksi ole varaa nettiin ja tietokoneeseen, hän muistuttaa.
Tuomas Malinen väittelee tutkimuksestaan "Income inequality in the process of economic development" tammikuun alussa.
