Kirjaudu ▼
 

"He, jotka puhuvat velasta eniten, ymmärtävät siitä vähiten"

EPA/Francisco Guasco
"He, jotka puhuvat velasta eniten, ymmärtävät siitä vähiten"
Poliitikot ymmärtävät julkisen velan luonteen väärin, taloustieteen nobelisti Paul Krugman sanoo. Krugmanin mukaan valtion ei tule päästä velastaan eroon, eikä esimerkiksi USA:n velkataakka ole tällä hetkellä hälyttävällä tasolla. Poliitikkojen tietämys asiasta on vain väärä.
2.1.2012 16:46
Taloussanomat
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Taloustieteen vuoden 2008 Nobel-voittaja ja Princetonin yliopiston professori Paul Krugman kritisoi New York Timesin kolumnissaan kovin sanoin yleisiä käsityksiä julkisen velan luonteesta.

Uusliberalistisen talouspolitiikan kritiikistään tunnettu Krugman suomii erityisesti konservatiiviseen ajatushautomoon Heritage Foundationiin ja muihin vastaaviin tiedontuottajiin luottavia poliitikoja.

– Kun ihmiset puhuvat Washingtonissa alijäämästä ja velasta, heillä ei ole yleensä mitään käsitystä siitä, mistä puhuvat. Ne, jotka puhuvat eniten, ymmärtävät asiasta vähiten, Krugman sanoo.

Krugmanin mukaan useat poliitikot uskovat suuren julkisen velkataakan nostavan ohjauskorkoja, mutta todellisuus on osoittanut totuuden olevan toisenlainen.

Julkista velkaa ei
tarvitse maksaa pois

Velka-ajattelun ongelma ei pääty lyhyen tähtäimen korkoharhaan. Krugman sanoo etenkin amerikkalaisilla poliitikoilla olevan kovin vääristynyt käsitys julkisen velan luonteesta – se ei ole sama asia kuin yksityinen velka.

– Velka voi olla ongelma, mutta tapa, jolla poliitikkomme ja asiantuntijamme ajattelevat velkaa on täysin väärä, ja se liioittelee ongelman mittaluokkaa, Krugman sanoo.

Krugmanin mukaan poliitikot mieltävät julkisen velan usein yksityisen velan kaltaiseksi, jolloin velka olisi maksettava pois. Tässä hän näkee kaksi suurta ongelmaa.

Ensinnäkin Krugman muistuttaa, että toisin kuin esimerkiksi velkaa ottaneen kotitalouden, valtion ei ole tarve maksaa velkaansa pois. Sen on vain varmistettava, että velkataakka kasvaa hitaammin kuin verokertymä. Krugman nostaa esimerkiksi Yhdysvaltojen toisen maailmansodan aikana ottaman velan, jota se ei koskaan maksanut takaisin. Velasta vain tuli merkityksetön talouskasvun ja sen myötä laajentuneen veropohjan myötä.

Toiseksi rahaa lainannut kotitalous on velkaa ulkopuoliselle taholle, kun taas esimerkiksi Yhdysvaltojen julkinen velka on suureksi osaksi itseltä otettua, Krugman sanoo. Tämä asia jää hänen mukaansa useimmilta täysin huomaamatta.

– On totta, että ulkomaalaisilla on paljon saatavia Yhdysvalloilta, mukaan lukien melkoisesti valtionvelkaa. Mutta jokaista yhtä dollaria ulkomaisia saatavia kohden Yhdysvalloilla on 89 senttiä saatavia kotimaasta, Krugman sanoo.

– Ja koska ulkomaiset sijoittajat laittavat varansa usein turvallisiin matalakorkoisiin amerikkalaisiin velkakirjoihin, Yhdysvallat oikeastaan tienaa ulkomaiden saatavillaan enemmän, kuin mitä se maksaa korkoa ulkomaisille sijoittajille. Jos mielessäsi on käsitys Yhdysvalloista vakavasti Kiinalle velkaantuneena maana, sinulla on väärää tietoa.

Velkapeikko
on silti olemassa

Krugman myöntää, ettei Yhdysvaltojen velka ole täysin harmitonta. Velasta selviytyäkseen on vain kannettava tarpeeksi veroja.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

– Maat, joilla on vakaa ja vastuullinen hallitus – siis hallitus, joka suostuu nostamaan veroja maltillisesti tilanteen niin vaatiessa – ovat historiallisesti pystyneet selviytymään paljon korkeammista velkatasoista, kuin mitä nykypäivän tavanomainen ajattelu voisi antaa uskoa, Krugman sanoo.

Hän muistuttaa, että esimerkiksi Britannian velka on ylittänyt 100 prosenttia maan bruttokansantuotteesta yhteensä 81:nä viimeisestä 170:stä vuodesta.

– Kun [brittiläinen taloustieteilijä John Maynard] Keynes kirjoitti maan tarpeesta kuluttaa tiensä ulos lamasta, Britannia oli kovemmissa veloissa kuin yksikään kehittynyt maa nykypäivänä Japania lukuunottamatta, Krugman kirjoittaa.

Hänen mukaansa Yhdysvalloilla ei kiihkomielisine konservaativisine verojenvastaisine liikkeineen kuitenkaan ole tässä mielessä vastuullista hallitusta. Syy tähän ei kuitenkaan ole Krugmanin mukaan maan velkataakassa, vaan ihmisissä itsessään.

– Kyllä, velalla on merkitystä. Mutta juuri nyt muilla asioilla on enemmän merkitystä. Tarvitsemme enemmän emmekä vähemmän valtion kulutusta selviytyäksemme pois työttömyysloukusta. Ja väärämielisten, huonosti asioista perillä olevien ihmisten pakkomielle velan suhteen on tiellämme, Krugman sanoo.

2.1.2012 16:46
Taloussanomat
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Ihmiset Paul Krugman
Lisää Aiheesta

Kommentit (138)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 14
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Krugman luottaa Maya-kalenteriin, joulukuussa veloilla ei ole enää väliä.
Anonyymi: Raiden 2.1.2012 16:56

Anonyymi
Markkinathan ja käytäntö ovat osoittaneet tämän Krugmanin sanomiset täysin toiseksi. Valtiot, jotka ovat ylivelkaantuneet, kärsivät eniten ja ovat heikoimmillaan (poislukien USA sen erityisasemansa vuoksi).

Pitäisikö vaihtaa mittaria arvioidessa valtioiden maksukykyä? Korvattaisiin nykyinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen mittarilla velka suhteessa valtion tulobudjettiin.
Anonyymi: rape 2.1.2012 16:57

Anonyymi
Paul Krugman häpäisee Alfred Nobelin muiston.
Anonyymi: Kalanperkeenlukija p 2.1.2012 17:01

Anonyymi
Velka ei ole ongelma, jos sen avulla saadaan tuloa.

Syömävelka on ongelma.

Korko on suurin ongelma.
Anonyymi: BKT = virkamiesdikta 2.1.2012 17:01

Anonyymi
Vasemmistolainen taloustieteilijä ei näe ongelmana sitä, että velasta pitää maksaa korkoa, ja kasvavaa korkoa varten on kannettava koko ajan suurempia veroja.

Jos verojen keräämisessä ei näe ongelmaa, niin ei kai sitten mitään ongelmia olekaan. Rahaahan saa ihan vaan tyhjästä lisää, kun vaan nostaa veroja.
Anonyymi: mono 2.1.2012 17:02

Anonyymi
"Ne, jotka puhuvat eniten, ymmärtävät asiasta vähiten"

Persut!
Anonyymi: Vinku-Soini 2.1.2012 17:03

Anonyymi
Ööh... En nyt tiedä... Kun katselee menneisyyttä ja velkoja nii puhuu totta tietyissä mielessä... Kun ottaa huomioon mm. Japanin tämän hetkisen velan määrän joka on noin. 200% bruttona!!! Ja vertaa sitä jenkkilään / euroopan maihin jossa ollaan noin 100% tuntumassa. Järki ainakin sanoo, että japanihan on kamalissa ongelmissa! Mutta eipä heilä näytä ongelmia olevan samalla tapaa kuin kreikalla! Ylivoimaisesti kyllä yhdysvalloilla on velkaa eniten rahallisesti, mutta suhteessa maksukykyyn tämä jää noin 100% tuntumaan. Ettei nyt taas ihmisiä kusettaisi tällä velka ongelmalla... Hienosti saadaa EU-liittovaltio tämän varjolla luotua jne.. :D
Anonyymi: Nimetön 2.1.2012 17:04

Anonyymi
Paul Krugman häpäisee Alfred Nobelin muiston.


Jep, A. N. oli itse aika käytännön mies sentään.

Toistan vanhan ehdotuksen: Annetaan kaikille amerikkalaisille pari olympiakultamitalia ja taloustieteen Nobelin palkinto, sitten vedetään piuhat poikki.
Anonyymi: Faktat suoriksi 2.1.2012 17:05

Anonyymi
Velkaa pitää olla kaikilla riittävästi
Anonyymi: se riittää 2.1.2012 17:05

Anonyymi
debtdeflation.com/blogs/

Enemmän velasta kuin prof. Krugman koskaan ymmärtää.
Anonyymi: Prof. Keen sentään o 2.1.2012 17:07
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 14
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä