Pääanalyytikko Hbl:ssä: Suomi vahva ehdokas euroalueelta poistujaksi
Euromaat ovat tulleet tienristeykseen, HBL kirjoittaa. Yksi vaihtoehto on, että jokin Välimeren maista jättää euroyhteistyön. Tällainen maa voisi olla esimerkiksi Kreikka, jonka huonoa taloudenpitoa muut euromaat eivät suvaitse ja jonka kykyyn selviytyä veloistaan harva uskoo.
– Toinen vaihtoehto on, että jokin vahvoista maista, Saksa, Hollanti tai Suomi, jättää euroyhteistyön, Magnusson sanoo Hbl:lle.
Velkakriisin pyörteissä talouspolitiikan yhtenäistäminen ja talouskurin kiristäminen ovat saaneet vahvaa kannatusta. Magnusson arvelee, että eurojohtajat ovat suuntaamassa kohti yhteistä finanssipolitiikkaa. Sillä tiellä taas Suomi kuuluisi hänen arvionsa mukaan suurimpiin häviäjiin.
– Suomen talous on hyvässä kunnossa ja Suomi joutuisi kantamaan suhteettoman suuren osan rahoituksesta. Samaan aikaan Suomen äänivalta valuuttaunionissa on kovin pieni, minkä takia Suomen vaikutusvalta yhteiseen politiikkaan olisi kovin vähäinen, Magnusson sanoo.
Suomen erolla sen sijaan voisi olla sen kokoa suurempi vaikutus, sillä se toimisi ennakkotapauksena. Magnusson veikkaa, että lähtiessään Suomi jättäisi oven auki myös Hollannille, Itävallalle, Saksalle ja Slovakialle, jotka voisivat tulla perässä.

















Kommentit (119)
Suurten kaupunkien velkaneuvonta-asiakkaiden keskimääräinen kulutusluottoperittävä on myös nousussa: vaihteluväli on 50 000-90 000.
Myös oikeuslaitos ruuhkautuu. Velkomustapausten osuus on jo 70 prosenttia kaikista käsittelyyn saapuneista asioista.
Ulosottolainsäädännön mukaan velkoja voi ottaa 1250-2500 euron kuukausipalkoista kolmanneksen. Jos tulot alittavat reilun 600 euron suojarajan, velkaa ei voi periä.
Lieveilmiöinä tämä johtaa pimeään työhön ja palkkatyön karttamiseen.
Nyt jo pummina mukana eu komission erityis luvulla.