Ekonomisti: EKP voisi ostaa Suomenkin velkakirjoja

– Nyt on kysymys siitä, halutaanko pelastaa Italia konkurssista, ja jos ei, niin entäs Ranska. Jos annetaan Italian ja Ranskan luhistua, niin halutaanko pelastaa Saksa. Ainut tapa välttää tätä on se, että EKP kiihdyttää valtionlainojen ostoja tai vähintäänkin jatkaa ostoja samalla tahdilla kuin tähän mennessä on tehty, Wessman sanoo.

Hän sanoo uskovansa vahvasti siihen, että EKP turvaa valtioiden rahoituksen.

EKP kertoi maanantaina ostaneensa viime viikolla euroalueen velkakirjoja 8,6 miljardilla eurolla.

EKP on ostanut velkakirjoja yhteensä 203,5 miljardilla eurolla lainaohjelman aloittamisen jälkeen 10. toukokuuta viime vuonna. Tuolloin tuettiin rauhattomia velkamarkkinoita, joilla etenkin Kreikan ja Portugalin lainojen korot olivat jyrkässä nousussa. Tämän vuoden elokuussa ostot aloitettiin uudelleen, ja syksyn aikana EKP on ostanut muun muassa Espanjan ja Italian valtionlainoja. Elokuun alussa EKP osti valtionlainoja viikossa jopa 22 miljardilla eurolla.

– EKP on ostoillaan pystynyt pitämään Italian valtionlainojen korot seitsemän prosentin tienoilla. Jos näitä tukiostoja ei olisi, Italian koron osalta puhuttaisiin varmasti kaksinumeroisista lukemista. Velkakirjaostot ovat olleet verrattain maltillisia viime viikkoina. Jos halutaan pitää tilanne vakaana, niin EKP:n pitää kasvattaa ostoja.

"EKP:llä olisi
parempiakin keinoja"

Wessmanin mukaan EKP:lla olisi parempiakin keinoja tilanteen nopeaan ratkaisuun, mikäli niin vain haluttaisiin. Mitä hitaammin EKP toimii, sitä enemmän sen täytyy ostaa.

– EKP ostaa tällä hetkellä velkakirjoja, mutta samalla signaloi, että ei ole valmis takaamaan minkään euroalueen valtion rahoitusta. Velkakirjaostot ovat rajoitettuja ja tilapäisiä. Tämä viesti kuitenkin tulkitaan markkinoilla niin, että juuri nyt kannattaa myydä, niin kauan kun EKP ostaa. Nämä ostot eivät millään tavalla palauta luottamusta. Jos sen sijaan EKP signaloisi, kuten monet toivovat, että EKP on valmis varmistamaan Italian rahoituksen, niin silloin EKP:n tuskin tarvitsisi ostaa paljonkaan velkakirjoja, arvioi Wessman.

Wessmanin mukaan tämä voisi toimia esimerkiksi niin, että EKP sanoisi ostavansa seitsemän prosentin korkotasolla kaikki Italian myytävänä olevat valtionlainat. Jos tällainen hätärahoittaja olisi olemassa, niin lainat olisivat houkuttelevia jo hieman alle seitsemän prosentin korolla, eikä olisi samanlaista hinkua myydä.

– On aika epätodennäköistä, että EKP antaisi viestin, että se turvaa Italian rahoituksen. Syynä on se, että EKP haluaa pitää painetta yllä, jotta poliitikot laittaisivat asiat kuntoon.

Wessman ei myöskään usko, että EKP löisi korkotasotavoitteita lukkoon valtionlainojen osalta.

"EKP voisi kertoa
ostojen määrästä"

Wessmanin mukaan EKP voisi myös viestiä tietystä ostojen määrästä, esimerkiksi kertoa, että EKP ostaa valtionlainoja vielä vaikkapa 300 miljardilla. Wessman kuitenkin epäilee, että tokkopa EKP määristäkään tulee puhumaan.

Wessman muistuttaa, että EKP:n joukkolainaostot ovat vielä vähäisiä, kun niitä vertaa esimerkiksi Yhdysvaltojen 2 000 miljardin dollarin joukkolainaostoihin.

Yksi mahdollisuus olisi ostojen kiihdyttämisen lisäksi laajentaa niiden kohteita. Italian ja Espanjan lisäksi ostettaisiin Belgiaa, Ranskaa ja mikseipä myös Saksaa ja Suomeakin.

– Viime viikkoina on nähty, että Suomenkin lainoja halutaan myydä. Saksan valtionlainojen korot ovat nousseet yli Yhdysvaltain ja Britannian lainakorkojen. Valtionlainakriisi on yhä enemmän luottamuskriisi. Sijoittajat näkevät euroalueen valtionlainoissa luottoriskiä ja sijoituksia niihin halutaan vähentää.

"Lainaostot vastoin
perussopimuksen henkeä"

EKP:tä rajoittaa toimissaan EU:n toiminnasta tehty sopimus eli perussopimus. Sopimus ja siihen liittyvä asetus kieltää EKP:a suoraan rahoittamasta jäsenvaltioita. Jälkimarkkinaostoja rajoitus ei kuitenkaan koske, paitsi jos niillä yritetään kiertää suoraa rahoittamista.

– Ovathan nämä ostot perussopimuksen hengen vastaisia, vaikkakaan eivät kirjaimellisesti, Wessman sanoo.

Toisaalta EKP:a rajoittaa toimissaan myös sen perustehtävä eli hintavakauden ylläpito. Inflaatio voisi kiihtyä liiallisista ostoista. Tällä hetkellä inflaatiopelkoja ei kuitenkaan ole, pikemminkin päinvastoin.

– Ilman näitä ostoja olisi riski siitä, että inflaatio jäisi liian pieneksi. Nyt on vaarana, että jos EKP ei selkeästi kiirehdi ostojaan, niin inflaatio jää liian alhaiseksi ja euroalueella ajaudutaan deflaatioon, Wessman arvioi.

Valtionlainakriisi on samalla pankkien kriisi, koska pankeilla on salkuissaan valtionlainoja. EKP kokoustaa jälleen ensi viikon torstaina.

– On todennäköistä, että EKP lähtee pohtimaan, voiko pankkien rahoitusoperaatioita pidentää. Nyt pankit ovat pisimmillään saaneet vuodeksi rahaa vakuuksia vastaan. Likviditeetti on siinä mielessä turvattu, mutta pankkien ongelmana ovat pitkäaikaisen rahoituksen kustannukset. Kaksi vuotta voisi olla seuraava looginen taso. Toinen mahdollisuus on se, että EKP höllentää pankkien vakuusvaatimuksia esimerkiksi niiden pankkien osalta, jolla ei ole riittävästi jälkimarkkinakelpoisia vakuuksia, kuten kuntia rahoittavalla Dexialla, Wessman sanoi.