Analyytikko: Tässä paras ratkaisu eurobondeille
EPA
Euroopan komissiolta on tänään luvassa ehdotus euromaiden yhteisille velkakirjoille eli eurobondeille. Jos huonosti käy, syntyy monimutkainen ratkaisu, joka ei vakuuta markkinoita. Parhaassa tapauksessa valtioiden velkakirjat korvattaisiin kokonaan eurobondeilla, Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich sanoo.
23.11.2011 13:19
0
Euroopan komissio julkistaa tänään ehdotuksensa euromaiden yhteisistä velkakirjoista eli eurobondeista. Alkuviikosta julkisuuteen vuotaneiden tietojen mukaan komissio ehdottaa niin sanotussa Vihreässä kirjassaan kolmea erilaista mallia eurobondeille, joilla yritetään selättää toista vuotta jatkunut velkakriisi.
Kaikilla ratkaisuilla yritetään luoda euroalueen laajuisia likvidejä joukkolainamarkkinoita, jonka ansiosta euromaat voisivat lainata rahaa keskimäärin nykyistä halvemmalla.
Valtion velkakirjojen
tilalle eurobondit
Ensimmäinen vaihtoehto olisi rajuin ratkaisu. Siinä euromaiden kaikki kansalliset velkakirjat korvattaisiin eurobondeilla.
Taloustiedot
– Ratkaisun hyöty olisi, että eurobondeille tavoiteltavat alemmat korkokulut saataisiin siirrettyä täysimääräisinä eteenpäin jäsenmaille, arvioi Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich Taloussanomille.
Sen haittapuoli olisi ongelma siitä, mikä olisi esimerkiksi Italian kannuste uudistaa talouttaan, jos sen rahoitus annettaisiin kokonaan eurobondeilla.
– Ratkaisun taustalla täytyisi olla yhteistä finanssipolitiikkaan sisältävä unioni, jotta pystyttäisiin pitämään huoli, ettei järjestelmää väärinkäytettäisi, von Gerich sanoo.
Von Gerich arvioi, että ensimmäinen malli olisi myös pitkällä aikavälillä tehokkain vaihtoehto Suomelle ja Euroopalla. Se vaatisi kuitenkin uskottavia sääntöjä ja vahvaa poliittista unionia.
Lyhyellä aikavälillä eurobondit nostaisivat Suomen korkokuluja, mutta pitkällä aikavälillä eurokriisin laantuessa tilanne voi olla päinvastainen.
Toisella mallilla
eniten kannatusta
Toinen vaihtoehto olisi sekamalli, jossa euromaat hankkisivat rahoitusta sekä eurobondeilla että omilla velkakirjoilla. Tässä vaihtoehdossa euromaa saisi laskea liikkeelle eurobondeja rajoitetusti.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Rajana olisi esimerkiksi EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen sääntö, jonka mukaan euromaalla ei saisi olla velkaa enemmän kuin 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteesta. Rajan yli menevä osa pitäisi rahoittaa kansallisilla velkakirjoilla.
– Tässä mallissa mailla olisi kannustinta alentaa velkatasoaan. Lähtökohtaisesti jäsenmaiden kotimaiset bondit olisivat kalliimpia kuin eurobondit, von Gerich sanoo.
Von Gerich arvioi, että toinen malli voisi olla poliittisesti helpompi saada hyväksytyksi kuin ensimmäinen vaihtoehto. Sen hyödyt jäisivät kuitenkin ensimmäistä vaihtoehtoa alhaisemmaksi. Toiselle vaihtoehdolle on toistaiseksi ollut eniten kannatusta.
Kolmas malli
perustuu takauksiin
Kolmannessa vaihtoehdossa euromaat takaisivat eurobondit vain osittain. Se olisi nopein toteuttaa, koska kaksi muuta mallia vaatisivat EU:n perussopimusten muuttamisen. Vaihtoehto muistuttaa mallia, jolle vakausrahasto ERVV perustuu.
– Hyöty olisi siinä, että sitoutuminen ei olisi yhtä vahvaa. Pelkkiin takauksiin perustuvat eurobondit olisivat kuitenkin monimutkaisempi instrumentti, eivätkä ne ehkä yhtä helposti saisi markkinoiden luottamusta, von Gerich sanoo.
EU:n komission on määrä julkistaa ehdotuksensa eurobondeista noin kello 13.30 Suomen aikaa.
