Professori: Suomi kimppaan Ruotsin kanssa

Skotlantilaissyntyinen Harvardin yliopiston historian professori Niall Ferguson väläyttää talouslehti Wall Street Journaliin kirjoittamassa esseessään, että Suomi olisi vuonna 2021 Euroopan unionin (EU) ja euroalueen sijasta osa Pohjoismaiden liittoa nimeltään ”Norse League”.

Europessimistinä tunnetun Fergusonin tulevaisuusvisiossa euro olisi edelleen tallella, nyt tosin Saksan ympärille keskittyneen tiiviimmän ”Euroopan Yhdysvaltojen” valuuttana. Britannia olisi eronnut EU:sta.

Pohjoismaat olisivat yllättäen päätyneet yhteen Tanskan ja Ruotsin vastustaessa Saksan ehdottamaa uutta ”siirtounionia”, joka siirtäisi tukirahaa eteläisille euromaille. EU:sta poissa pysytellyt öljyrikas Norja olisi tuolloin ehdottanut yhteistä liittoa, johon Norjan,Tanskan, Ruotsin ja Suomen lisäksi kuuluisi myös Islanti. Ferguson ei esseessään kerro, mikä valuutta Pohjoismaiden liitossa olisi käytössä.

Unioniehdotuksia
on sadellut 

Ehdotuksia Pohjoismaiden yhteisestä liitosta ja valuuttaunionista on viime aikoina lausuttu muidenkin tahojen toimesta.

Ruotsalainen akateemisten alojen keskusjärjestön ay-johtaja Gunnar Wetterberg visioi lokakuussa Dagens Nyheterissä Pohjolasta, jolla olisi yhteinen keskuspankki ja yhteisvaluutta.

Keskustan presidenttiehdokas Paavo Väyrynen puolestaan väläytti yhteistä kruunualuetta, "joka avaisi tietä tiiviiseen pohjoismaiseen yhteistyöhön, jolla voisimme selviytyä sekä eurooppalaisista että maailmanlaajuisista myllerryksistä."

Euron hajoaminen
voisi antaa tilaa 

Ruotsin kansallisen taloustutkimuskeskuksen eli Konjukturinstitutetin tutkimusosaston johtajan Juhana Vartiaisen mukaan pohjoismainen rahaliitto voisi tulla kyseeseen, mikäli euro hajoaisi.

– Oma näkemykseni on, että jos Euroopan yhdentyminen ja rahaliittohanke ajaa karille, niin silloin pohjoismainen rahaunioni saattaisi olla yksi ihan mahdollinen toimintatapa. Nyt ei kuitenkaan ole käynnissä mitään sellaisia prosesseja, jotka ajaisivat asioita automaattisesti tällaiseen suuntaan, mutta ei tätä voisi myöskään sulkea poiskaan, Vartiainen kertoo Taloussanomille.

Vartiaisen mukaan Pohjoismaat ovat monella tapaa samanlaisia maita ja jossain mielessä taloudet voisivat myös täydentää toisiaan.

– Kaikilla on kuitenkin nykyään omat rahataloudelliset järjestelynsä, jotka ovat kaikkien osalta toimineet varsin hyvin. Ongelma on ollut euroalueella ja euromaissa. Suomi ei ole kuitenkaan niistä kärsinyt – vaan päinvastoin Suomi saanut hyötyä eurosta suuremman ulkomaankaupan muodossa.

"Ei realistista" 

Sampo Pankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki ei usko, että juuri nykyisessä epävakaassa taloustilanteessa olisi hyvä aika suunnitella uusia unioneita.

Kuoppamäki kuitenkin sanoo, että valuuttaunioniteorian mukaan Pohjoismaat olisi optimaalisempi alue yhteisvaluutalle kuin nykyinen, hyvin erilaisista maista koostuva euroalue.

– Pohjoismaat olisivat taloudelliselta rakenteeltaan ja toimintatavoiltaan optimaalisempi kokoonpano. Jos euroalue lähtisi purkautumaan, niin ehkä jonakin päivänä vuosien päästä, kun taloustilanne olisi selkeämpi, voitaisiin ryhtyä miettimään myös tällaista pohjoismaista valuuttaliittoa, hän arvioi.

Tällä hetkellä Kuoppamäki ei näe unionikaavailuja lainkaan ajankohtaisena asiana.

– Tällä hetkellä en näe sitä realistisena. Kaikenlaisten valuuttaunionien suosio on aika alamaissa, ja Suomikin on edelleen osa euroaluetta.

Suomi–Ruotsi
-valuuttaunioni?

Pohjoismaiden valtioliitto eli Kalmarin unioni vaikutti vuosina 1397–1523. Uutta Pohjoismaiden yhteistä liittoa on toki ehditty kaavailla ennen Niall Fergusoniakin. Pisimmälle tässä päästiin 1960-luvun loppupuolella, jolloin Pohjoismailla oli pyrkimys luoda yhteispohjoismainen talousalue Nordek. Hanke kuitenkin kaatui Suomen vastustukseen vuonna 1970.

Valuuttaunionista puolestaan puhuttiin esimerkiksi 1990-luvun puolivälissä, kun ruotsalainen kansantaloustieteen professori Lars Jonung arvioi, että Ruotsin ja Suomen välinen valuuttaunioni olisi optimaalinen.

– Hän esitti aikanaan Suomen ja Ruotsin valuuttaunionia. Taustalla oli se, että Suomen ja Ruotsin tuotantorakenteet ovat samankaltaisia ja muutenkin talouden rakenteissa oli samankaltaisuutta, joten tietynlaista logiikkaa siinä on, myöntää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimusjohtaja Markku Kotilainen.

Kotilaisen mukaan mailla on kuitenkin eroja politiikassa ja kahden maan muodostaman valuutta-alueen hyödyt eivät välttämättä olisi riittäviä.

– Norja taas on aivan erilainen talous. Siellä öljyn ja kaasun hinnat vievät taloutta aivan toisenlaiseen suuntaan. Tanskan tuotantorakenne on puolestaan erilainen kuin Suomen ja Ruotsin, ja muutenkin Tanska on aika luontevasti saksalaista valuutta-aluetta, Kotilainen sanoo.

Kotilainen arvioi, että jos eurojärjestelmä alkaa hajota, valtioille tulee omia kelluvia valuuttojaan. 

– Kelluvat valuutat toimivat aika hyvin nykymaailmassa, Kotilainen sanoo.