"Yrityksissä on 150 000 työntekijää liikaa"
Suomessa on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtajan ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professorin Mika Malirannan mielestä vakava talouden häiriötila.
– Jos häiriötila on lyhytaikainen, sen purkautuminen saattaa merkitä nopeaa työttömyyden kasvua. Jos tila on krooninen, edessä on kituliaan talouskasvun aika, Maliranta kirjoittaa tänään julkaistussa analyysissaan.
Työn tuottavuus kasvoi 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2007 asti vakaata 3,2 prosentin vuosivauhtia. Suotuisa kehitys katkesi Malirannan mukaan vuonna 2008 finanssikriisiin ja siitä alkaneeseen taantumaan. Viime vuonna työn tuottavuus oli noin 13 prosenttia vuosien 1995–2007 trendin alapuolella.
Hän katsoo, että trendiltä putoaminen on sekä historiallista, että erittäin huolestuttavaa.
– Jotta entisessä tuottavuuden kehityksessä olisi pysytty, tuotosta olisi pitänyt olla tuon verran enemmän – tai vaihtoehtoisesti tehtyjä työtunteja tuon verran vähemmän.
Kansakunnan vauraus riippuu tehtyjen työtuntien määrästä ja etenkin tuottavuudesta eli siitä, miten paljon työpanosta kohti syntyy tuotosta.
Jotta Suomi olisi tuottavuuskehityksen trendiuralla, yrityksissä pitäisi Malirannan mukaan olla yli 150 000 työntekijää nykyistä vähemmän.
"Työttömyyspommi"
voi olla edessä
Tuottavuuskasvun hidastuminen selittää Malirannan mukaan sen, että Suomessa, toisin kuin Yhdysvalloissa, työttömyys ei räjähtänyt, vaikka talouskasvu hidastui voimakkaasti. Hän pitää mahdollisena, että Suomessa väistämätön sopeutus on vain lykkääntynyt.
– ”Työttömyyspommi” odottaa edessäpäin ainakin, jos tuottavuus alkaa palautua aiemmalle kasvutrendille, mutta kysyntä ja tuotanto eivät kohene vastaavasti.
Malirannan mukaan on mahdollista, että trendikasvu on saattanut kääntyä aiempaa loivemmaksi. Silti hän arvioi, että yrityksissä on merkittävästi liikaa väkeä. Hän laskee, että vaikka trendikasvu olisi vuoden 2007 jälkeen laskenut yhteen prosenttiin, ylimääräistä työpanosta olisi edelleen 80 000 henkilötyövuotta.
Maliranta arvioi, että tulevina vuosina tuottavuuden trendikasvu olisi yhdestä kolmeen prosenttia. Hänen mukaansa tämä tarkoittaa, että joka tapauksessa yrityksissä on noin 100 000 työntekijää enemmän kuin trendikehityksen perusteella pitäisi olla.
Vaikka työntekijäongelma näyttää hälvenevän tuottavuuden heikentyessä, Malirannan mukaan tuottavuuden hidastumista ei kannata toivoa.
– Pysyvästi hidastunut työn tuottavuuden kasvu johtaa varmasti pysyvästi hidastuneeseen reaalitulojen kehitykseen kaikissa tuloluokissa, hän kirjoittaa.
Käyttökatteet pudonneet
kuin laman aikaan
Palkat eivät ole Malirannan mukaan täysin sopeutuneet hidastuneeseen työn tuottavuuden kasvuun, minkä vuoksi yritysten kannattavuus on heikentynyt.
Käyttökatteen osuus arvonlisäyksestä on laskenut palvelualoilla ja varsinkin kaivostoiminnassa, teollisuudessa ja rakentamisessa.
– Käyttökateprosentin pudotus on yhtä raju kuin 1990-luvun laman aikana.
Maliranta arvioi, että kannattavuuden heikkenemisen vuoksi sekä yritysten kannustimet että kyky investoida ja luoda uusia työpaikkoja ovat merkittävästi heikentyneet.
On mahdollista, että pääoman tuottovaatimus kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla on alentunut. Tämä tietäisi synkkiä aikoja työeläkeyhtiöille, sillä niiden rahastojen tuotto alenisi. Se kasvattaisi eläkemaksujen korotustarvetta entisestään ja voisi tietää eläkkeiden kutistumista ja eläkeiän nostoa.













