"Jos korkoero kasvaa, on Suomella syy huoleen"

Suomen joukkovelkakirjalainojen korkoero Saksan vastaaviin lainoihin nähden kohosi tiistaina samoille tasoille kuin amerikkalaispankki Lehman Brothersin kaatumisen jälkeen.

Pohjola Pankin pankinjohtajan Tero Rautasuon mukaan korkokehityksen merkitys selviää ajan mittaan. Syytä huoleen on etenkin silloin, jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena.

– Jos tilanne rauhoittuu, valtionlainojen liikkeeseenlaskijat voivat ehkä huokaista helpotuksesta. Jos tilanne jatkuu, tottakai se on erittäin huolestuttava asia, Rautasuo sanoo Taloussanomille.

Hän katsoo, että luotettavina pidettyjen maiden valtionlainoihin kohdistuvan myyntipaineelle ei ole mitään yksittäistä laukaisevaa tekijää.

– Kyse on puhtaasti euroalueen valtionlainakriisistä, joka jatkuu ja jatkuu. Näköpiirissä ei oikeastaan ole minkäänlaista tekijää, joka palauttaisi sijoittajien luottamuksen.

Käytännössä korkoeron leveneminen merkitsee valtionlainojen jälleenrahoituskustannusten kasvua.

– Tämä tarkoittaa tietysti korkomenojen kasvua. Se ei aktualisoidu nyt, vaan edellyttää, että tilanne jää päälle ja korkoerot levenevät tulevaisuudessakin. Jos näin käy, tulevissa liikkeeseenlaskuissa valtion maksama korko nousee, Rautasuo sanoo.

– Epäluottamus sijoittajien keskuudessa on nyt todella syvä ja keskustelussa nousee esiin myös kysymys siitä, mitkä valtiot ylipäätään pystyvät enää rahoittamaan itseään joukkolainamarkkinoilla.

Rautasuon mukaan Suomen asema on teoriassa hyvä. Käytäntö jää nähtäväksi.

Euroalueen suurimman talousmahdin Saksan valtionlainakorot ovat olleet pitkään laskussa. Euroopan viitekorkona pidetyn Saksan 10-vuotisen lainan korko oli tänään puolilta päivin 1,83 prosentissa.

Rautasuon näkemyksen mukaan alkuviikon tapahtumissa ei kuitenkaan ole kyse Saksan korkojen alenemisesta vaan siitä, että sijoittajat ovat aktiivisesti myyneet kaikkia muita euroalueen valtionlainoja paitsi Saksan.

Parhaan AAA-luokituksen maista korkoero on levinnyt myös Hollannin ja Itävallan lainoissa, molemmissa Suomea enemmän.

– Siihen, miksi pienempien AAA-luokitettujen valtioiden spredit lähtivät juuri nyt kohtalaisen voimakkaasti levenemään, on todella vaikea ottaa kantaa. Viime kädessä kyse on psykologiasta, Rautasuo sanoo.

Hän huomauttaa, että Kreikan ja Italian uusilla hallituksilla olisi voinut kuvitella olevan pieni markkinoita vakauttava vaikutus. Näin ei kuitenkaan käynyt.

– Tämä kuvastaa viime kädessä sitä, millaisessa paineessa markkinat tällä hetkellä ovat ja miten vaikeiden asioiden kanssa sijoittajat painiskelevat.

Tänään puolenpäivän aikaan Suomen 10 vuoden valtionlainan korko oli 2,48 prosentissa, hieman eilistä päätöstasoa alempana. Korkoero Saksan vastaavaan lainaan oli 0,65 prosenttiyksikköä.

Eilen Suomen korko hypähti ylöspäin selvästi eli 0,11 prosenttiyksikköä.