Eurobondit jatkoa "aika karmealle" historialle

Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen suhtautuu taloushistorian opetusten valossa kriittisesti EU:n komission suunnitelmiin euromaiden yhteisistä velkakirjoista eli eurobondeista. Hän huomauttaa, että suvereenien eli vakuudettomien joukkovelkakirjojen historia on ”aika karmea”.

EU:n talouskomissaari Olli Rehn kertoi Ylen uutisten haastattelussa, että komissio julkistaa kahden viikon kuluttua suositeltavat mallit eurobondeista.

Tarkkoja tietoja esitettävistä vaihtoehdoista ei ole, mutta aikaisemmin julkisessa keskustelussa on pyörinyt muun muassa belgialaisessa Bruegel-ajatushautomossa kehitelty malli, jossa velkaantuvilla valtioilla olisi käytössä kahdenlaisia velkapapereita.

Euromaat saisivat eurobondeja liikkeelle laskevalta elimeltä edullista lainaa 60 prosenttiin asti suhteessa bruttokansantuotteeseensa. Rajan yli menevät lainat olisivat markkinaehdoista lainaa.

– Korko pitäisi hinnoitella markkinoilla eikä viranomaisen toimesta. Markkinat eivät aina hinnoittele oikein, mutta luotan niihin enemmän pitkällä aikavälillä kuin viranomaisiin, Kanniainen sanoo Taloussanomille.

Euroalueen logiikka ei ole
erilainen kuin USA:ssa

Eurobondeilla tarkoitetaan euromaiden yhdessä liikkeelle laskemia joukkovelkakirjoja, jotka taataan yhteisesti. Ideana on, että kriisimaiden korkeat markkinakorot laskisivat.

Eurobondeista hyötyisivät maat, jotka haluavat ottaa lisälainaa. Ne nostaisivat Suomen velkavastuita muiden liikkeelle laskemasta velasta. Suomen velka suhteessa bkt:een on noin 50 prosenttia.

Yhteisvastuun periaatteen pitäisi taata euromaiden velkapapereille yksi yhteinen matala korko. Yhteisvastuu ei ole Kanniaisen mukaan terve periaate, koska sellainen ei kuulunut rahaliiton periaatteisiin.

– Miksi Yhdysvaltain liittovaltio ei laske liikkeelle bondeja, joilla se rahoittaisi osavaltioiden budjettivajeita. Miksi logiikka euroalueella on aivan toinen? Kanniainen kysyy.

Eurobondeissa on myös moraalisia uskottavuusongelmia. Kanniainen ihmettelee, minkälaiset kannusteet eurobondit velkaantuville maille loisivat. Kannusteongelmaa ei ole vielä ratkaistu.

Eurobondien takana ei olisi vakuuksia vaan vakuudet syntyisivät eurooppalaisten veronmaksajien veroeuroista. Kanniainen myöntää, että ajatuksessa on ideaa, ”mutta ei rahaliittoa ole ollut tällaiselle periaatteelle aikomus rakentaa”.

– Se on vain niin, että suvereenien joukkovelkakirjojen historia on aika synkkä, Kanniainen sanoo.

Kaksoisvaje syynä
kriisiin

Kanniainen katsoo, että Euroopan velkakriisin takana on useiden maiden kaksoisvaje eli valtioiden velkaantumisen kasvu ja vaihtotaseen vaje.

Vaihtotaseen vaje on aiheutunut työmarkkinoiden toimimattomuudesta johtuvasta palkanmuodostuksesta ja kilpailukyvyn menetyksestä. Velkaantuminen on seurausta maiden sisäisestä poliittisesta lobbauksesta.

– Miksi eurobondeilla tulisi velkaantumista helpottaa? Miksi päätöksentekijät sivuuttavat kriisimaiden kokonaistaloudelliset tosiasiat? Ratkaisua haetaan väärästä päästä eli maksattamalla toisten velkoja toisilla, Kanniainen sanoo.