Tässä ovat eurokriisin neljä mahdollista huipennusta

Ålandsbankenin Asset Managementin toimitusjohtajan Stefan Törnqvistin mukaan inflaatio lienee ainoa pitkän aikavälin ratkaisu länsimaiden velkaongelmiin. Tällä hetkellä inflaatio ei kuitenkaan jyllää riittävällä voimalla velkojen murentamiseksi.

– Ensin meillä taitaa kuitenkin olla edessämme deflatorinen laskusuhdanne, Törnqvist sanoo.

03:32Osake

Ålandsbanken A

-13,92 %

12,55

-2,03

Tänään Ålandsbankenin tuoreen markkinakatsauksen esitellyt Törnqvist uskoo, että eurokriisi tulee huipentumaan talven aikana. Vaihtoehtoja huipennukseksi hän tarjoaa neljä. Ensimmäisessä vaihtoehdossa Euroopan rahoitusvakausvälinettä vivutetaan entisestään ja sen kapasiteettia kasvatetaan 2000 miljardiin euroon. Samalla Euroopan unioni muuttuu liittovaltioksi eurobondeineen.

Toisena vaihtoehtona on Euroopan keskuspankin entistä suurempi rooli. Törnqvistin mukaan on mahdollista, että EKP painaa uutta rahaa 2000 miljardia euroa ja ottaa haltuunsa lähes kaikki Etelä-Euroopan velat.

Törnqvistin kolmas ja neljäs tulevaisuudenskenaario käsittelevät euron hajoamista. Kolmannessa vaihtoehdossa Saksa päättää jättää euron, ja muut Pohjois-Euroopan maat seuraavat perässä. Tällöin eurosta tulee Etelä-Euroopan valuutta.

Neljättä vaihtoehtoa Törnqvist pitää todennäköisimpänä.

– Päätöksiä ei pystytä tekemään, jolloin Etelä-Euroopan maat ja pankit ajautuvat hallitsemattomaan konkurssiin ja päättävät jättää euron. Tällöin eurosta tulee Pohjois-Euroopan valuutta.

– Jos ei tehdä päätöksiä, kukaan ei ole syyllinen.

Viideskin vaihtoehto Törnqvistillä on, mutta hän ei koe sitä realistiseksi.

– Vaihtoehtona on, että Etelä-Euroopan maat oppivat säästämään ja laittavat taloutensa kuntoon.

Hänen mukaansa sen olisi kuitenkin pitänyt tapahtua kymmenen vuotta sitten, eikä Törnqvist usko, että ongelmamaat kykenevät siihen selkä seinää vasten -tilanteessa.

"Aika uhkaa
loppua"

Törnqvist sanoo, että kukaan ei uskalla väittää tietävänsä, miten kriisi tulee päättymään. Erilaisia toimia euro- ja velkakriisin hillitsemiseksi tehdään, mutta Törnqvistin mukaan poliitikoilta uhkaa loppua aika.

Hänen mukaansa tästä kertoo se, että kun kesällä Kreikan toinen tukipaketti saatiin aikaiseksi, samalla Italian ja Espanjan valtionlainojen korot lähtivät jyrkkään nousuun.

– Saadaanko eurokriisi hallintaan? Kyllä. Joko poliitikot saavat sen hallintaan tai markkinat ottavat sen hallintaan ja muuttavat systeemiä.

– Jos Kreikalta loppuvat rahat, se on siinä. Jos Kreikka saakin kahdeksan miljardin lainaeränsä, odotamme varmaan Italian lainanlyhennyksiä alkuvuodesta.

Törnqvist sanoo, että jos Kreikka ei saa nyt muodostettua hallitusta ja pääpuolueet eivät allekirjoita ehtoa sitoutua tukipakettiin, ensimmäinen domino on kaatunut.

– Ikävä kyllä, usein kun näin on tapahtunut, dominot lähtevät pyörimään, enkä tiedä, mihin dominot pysähtyvät.

Kriisin on aiheuttanut jo jättimäiset taloudelliset ja inhimilliset kustannukset Euroopassa ja ympäri maailmaa. Taloudellisista tappioista, nousuista ja laskuista aina selvitään, ja elämä jatkuu taloudellisen kriisinkin jälkeen, Törnqvist muistuttaa. Samalla hän kuitenkin antaa varoituksen tulevasta.

– Toivottavasti EU pysyy rauhanliittona, joksi se alun perin perustettiin Ranskan ja Saksan välille.

Mikään mahdollinen skenaario ei nykytilanteessa naurata, Törnqvist toteaa.

Valoa tunnelin
päässä

Stefan Törnqvistin mielestä maailman taloustilanne on lähes yhtä epävarma kuin se oli Suomessa 1990-luvun pahimpina hetkinä. Hänen mukaansa kriisissä on myös muita Suomen lamaan viittaavia piirteitä.

– Velkakriisistä ja euron hajoamisesta ei ole saanut puhua, vaikka globaali talousjärjestelmä on kriisissä, valtiontalouksien alijäämät kasvavat ja ikääntyminen vaivaa länsimaita, Törnqvist sanoo.

Hän muistuttaa kuitenkin, että elämä ei tähän lopu, vaikka tilanne näyttääkin synkältä.

– Tilanne on ollut samankaltainen kuin 20 vuotta sitten ennen markan devalvaatiota ja kellutusta. Saadaan velkakriisi hallintaan tai ei, olen satavarma, että elämä Euroopassa jatkuu.

– Kun tiedämme, päädymmekö ojaan, allikkoon, metsään vai suohon, epävarmuus katoaa. Kun tiedämme, että olemme suossa, epävarmuus muuttuu riskiksi, jonka markkinat osaavat hinnoitella ja jota pankkijärjestelmä ja yritykset osaavat käsitellä.

Törnqvist toivookin, että kriisi huipentuisi mahdollisimman pian, jopa tänään.