Moni EU-maa vastustaa rahoitusmarkkinaveroa
EPA
Ruotsin valtiovarainministeri Anders Borg (vas.) ja Britannian valtiovarainministeri George Osborne uskovat rahoitusmarkkinaveron hidastavan talouskasvua.
EU:n valtiovarainministerit ovat varsin erimielisiä kansainvälisen rahoitusmarkkinaveron eli niin sanotun laajennetun Tobinin veron käyttöönotosta. Tämä kävi ilmi Brysselin Ecofin-kokouksessa tänään käydystä keskustelusta.
Ruotsin, Britannian, Tsekin ja Bulgarian valtiovarainministerit olivat selvästi komission ehdotusta vastaan. Yhteensä noin kymmenen maata esitti suuria varauksia veron suhteen. Seitsemän maata eli Ranska, Saksa, Espanja, Suomi, Belgia, Slovenia ja Kreikka kannattivat kansainvälistä veroa.
Ruotsin valtiovarainministeri Anders Borg ja Britannian valtiovarainministeri George Osborne varoittivat, että vero hidastaisi talouskasvua ja voisi siirtää kauppaa ulkomaille. Monet korostivat myös sitä, että suuret finanssikeskukset Yhdysvallat ja Kiina jäisivät veron ulkopuolelle.
Veron arvioitiin rasittavan eurooppalaisia pankkeja, joita pitäisi muutenkin pääomittaa. Vero jäisi näin loppujen lopuksi veronmaksajien kontolle.
Sen sijaan esimerkiksi Suomen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) on jo pitkään puhunut veron puolesta.
27-jäsenisen EU:n sisäinen rahoitusmarkkinavero sai vauhtia elokuussa, kun Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy ehdottivat sitä yhtenä keinona Euroopan talousmyllerryksen hillitsemiseksi. Myös EU:n komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso on ehdottanut rahoitusmarkkinaveroa EU:n toiminnan rahoittamiseksi.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Veroa on esitetty aikaisemminkin. Viimeksi hanke kaatui syksyllä 2010, kun useat maat Britannian johdolla vastustivat sitä.
Verolla tarkoitetaan pääomaliikkeistä, kuten valuutta- ja arvopaperikaupoista perittävää pientä veroluontoista maksua. Ajatuksen esitti ensimmäisenä taloustieteen nobelisti James Tobin 1970-luvun alussa.
