Tässäkö kauhuskenaario? Markka pakolla takaisin

Euron hajoaminen ei ole enää ainoastaan toisinajattelijoiden synkkä ennustus. Ensimmäistä kertaa tällä viikolla Euroopan johtavat poliitikot ovat ottaneet äärimmäisen vaihtoehdon esiin Kreikan kohdalla: joko olette mukana tai ette, koettakaa nyt päättää.

Kreikan eroamisella eurosta saattaa olla kohtalokkaat seuraukset. Italian kyky hoitaa omaa velkataakkaansa on asetettu kyseenalaiseksi, ja harva tietää mitä esimerkiksi luottoriskijohdannaisten (CDS) laukeamisesta Kreikan ajautuessa vararikkoon seuraisi.

Kaikki eivät ole kuitenkaan yhtä negatiivisella tuulella. Ålandsbankenin Asset Managementin toimitusjohtajan Stefan Törnqvistin mukaan euron hajoaminen nyt saattaisi olla loistojuttu Suomelle.

"Parempi nyt kuin
kahden vuoden päästä"

Törnqvist on jo tammikuusta toitottanut, että euro tulee hajoamaan seuraavan kahden vuoden aikana. Koska euro tulee joka tapauksessa hajoamaan, niin sen hajoaminen olisi parempi tapahtua nyt kuin monen vuoden ja tukipaketin jälkeen, Törnqvist sanoo.

Hänen mielestään oleellista olisi kysyä, millä tavoin euro hajoaa. Onko irtaantuneiden maiden joukossa vain Kreikka, vai seuraavatko Italia, Espanja, Portugali ja Irlanti perässä?

Suomen kannalta tilanne on joka tapauksessa ongelmallinen, Törnqvist uskoo. Joko euro säilyy laajana, jolloin tukipaketteja joudutaan myöntämään muille kriisimaille, tai vaihtoehtoisesti euro olisi vain Euroopan talousmoottoreiden yhteisvaluutta.

– Jos euroon jäisivät Saksa, Hollanti, Itävalta, Suomi ja Luxemburg, Suomella olisi vaikea päätös pysyäkö Saksan kanssa samassa valuutassa, Törnqvist sanoo Taloussanomille.

”Sisäinen devalvaatio
mahdoton”

Stefan Törnqvistin mukaan Suomen ongelma on se, että sisäinen devalvaatio ei täällä onnistu. Sisäisellä devalvaatiolla tarkoitetaan suhteellisen kilpailukyvyn parantamista esimerkiksi tiukalla palkkakurilla.

– Jos ollaan Saksan kanssa samassa valuutassa, ei lakkoiluun ja palkankorotuksiin ole varaa. Saksalaiset ovat sen verran pihejä, säästäväisiä ja tehokkaita.

– Jos meillä olisi niin vahva valuutta, meidän pitäisi olla kovin tehokkaita ja halpoja. Muuten esimerkiksi Stora Enso sulkisi tehtaat Suomessa ja pyörittäisi koneita täysillä Ruotsissa.

Törnqvistin mielestä Suomen tulisikin palata markkaan, jos euro hajoaisi liitoksistaan. Näin voitaisiin turvata Suomen tulevaisuus vauraana valtiona.

Markan puolesta puhujat osoittavat kuitenkin tiettyä historiattomuutta, sanoo Nordean pääanalyytikko Jan Von Gerich. Hänen mukaansa Suomen ero eurosta olisi suuri hyppy tuntemattomaan.

– Voidaan luoda malli, että jos hypätään pois eurosta, kaikki menee paljon paremmin. Eroaminen ei kuitenkaan poista historiaa eikä olisi sama asia kuin se, että Suomi ei olisi ikinä euroon liittynytkään.

”Sweden plus
puoli prosenttia”

Ålandsbankenin Törnqvist on pohtinut, mitä euron hajoaminen voisi käytännössä tarkoittaa.

– Jos euro tänään hajoaisi, Suomi olisi Sweden plus 0,3–0,5 prosenttia, Törnqvist ennustaa.

Tällä hän tarkoittaa, että Suomen valtionvelkakirjojen korko olisi hieman Ruotsin vastaavia korkeammalla. Ruotsin kymmenvuotisista valtionvelkakirjojen korko liikkui perjantaina puolen päivän aikaan 1,8 prosentissa, Suomen 2,3 prosentissa.

Törnqvistin mukaan koko velkakriisin suurimpia ongelmia on se, että poliitikkojen energia keskittyy Euroopan asioihin, ja Suomen sisäpolitiikka lyödään laimin.

– Oman, 7 miljardin alijäämäisen budjettimme hyväksyminen oli läpihuutojuttu. Olen siitä huolissani. Budjetti perustuu liian positiiviseen suhdanne-ennusteeseen. Samalla Suomen vastuuta Euroopan rahoitusvakausvälineessä korotettiin 14 miljardiin, Törnqvist sanoo.

Hänen mukaansa lopulta kyse on itsemääräämisoikeudesta. Hän kehottaa katsomaan oppia Kreikasta.

– Omalla valuutalla tai ilman, jossain vaiheessa huomio kiinnittyy Suomen kansantalouteen. Maailma toimii niin, että niin kauan kuin taloutemme on kunnossa, Suomen eduskunta päättää, mitä täällä tapahtuu. Jos sähläämme oman taloutenne, jossain vaiheessa markkinat päättävät mitä täällä tapahtuu ja eduskunta kiltisti siihen mukautuu.

Nordea
optimistisena

Ålandsbankenin Törnqvistin pohdintojen jälkeen Nordean Jan Von Gerichin puheet kuulostavat valoisammilta. Hänen mukaansa markkinoiden huomio ei lyhyellä tähtäimellä kiinnittyisi Suomen alijäämän tai velan määrään.

Von Gerichin mukaan riski kumpuaa pikemmin Suomen pienuudesta valtiona.

– Jos euroalueen ajateltaisiin tosiaan hajoavan, niin Suomi voisi menettää sitä turvasatamastatusta, jota sillä on ollut, Von Gerich sanoo.

Von Gerichin mukaan Kreikan eroaminen eurosta vaikuttaisi euroalueen dynamiikkaan huolestuttavasti. Se voisi laukaista taantuman, joka iskisi vientisektoriin ja sitä kautta koko kansantalouteen. Osviittaa voi hakea vuodesta 2009, jolloin Suomen talous supistui yli kahdeksan prosenttia. Nordea ei usko kuitenkaan uuteen taantumaan.

– Olemme olleet kohtalaisen optimistisia näkymien suhteen, Von Gerich sanoo.

Nordean ennusteiden mukaan Suomen talouskasvu hidastuu ensi vuonna 1,6 prosenttiin, mutta jo seuraavana vuonna kasvu taas kiihtyy. Perusedellytyksiltään Suomi on hyvässä kuosissa, Von Gerich sanoo.

Hajoaa vai
ei hajoa?

Vastakkaisen näkemyksen tarjoaa Stefan Törnqvist. Hän pitää maailmanlaajuista lamaa varmana. Suomessa se tarkoittaa valtiontalouden alijäämän paisumista, viennin hidastumista ja työttömyyden kasvua. Törnqvistin mielestä Suomella on tällä hetkellä varaa siihen, mutta parin vuoden kuluttua tilanne voi olla toinen.

– Kauhuskenaario on se, että lähetämme kaikki rahamme ympäri Eurooppa lainojen ja takausten muodossa, ja sitten saamme kuitenkin vastoin tahtoamme markan takaisin. Jotenkin tuntuu, että olemme sillä tiellä.

Viime päivien ja viikkojen yhteenotot Euroopan kentillä eivät viittaa suureen solidaarisuuteen tämän hetken Euroopassa.

– En ymmärrä, millä tavalla saisimme euroalueen valtiot puhaltamaan yhteen hiileen siten, että kokonaisuus pysyisi kasassa, Törnqvist sanoo.

Nordean Von Gerich näkee tulevaisuudessa pikemmin entistä vahvemman kuin hajonneen euron. Hänen mukaansa suuret euromaat ovat valmiita tekemään mitä vain, että euro säilytettäisiin.

– Euro on tuonut paljon hyötyä, vaikka siinä vikoja onkin, ja jatkossa näyttäisi siltä, että keskityttäisiin valuvikojen korjaamiseen ennemmin kuin heitettäisiin koko projekti roskakoriin. Katsotaan mitä maata tahansa Kreikka mukaan lukien, tahto on, että pysytään eurossa.

Euron tilanne on lopulta avoin ja epävarmuus Euroopassa suurta.

– Olemme tilanteessa, että kukaan ei tiedä mitä tulee tapahtumaan, Stefan Törnqvist muistuttaa.