Räjähdys lähellä: "Tämä on ollut järjetön episodi"
Heini Karjanmaa
Kreikan sooloilu velkakriisin hoidossa ehti ajaa Euroopan räjähdysaltteimpaan tilanteeseen sitten Lehman Brothersin kaatumisen. Tilanne on ollut jopa pahempi kuin silloin – se on edennyt paniikin logiikalla. – Tämä on ollut järjetön episodi, sanoo Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen.
4.11.2011 06:02
205
Kreikan sooloilu on saanut tällä viikolla veret kiehumaan ympäri euroaluetta. Pääministeri George Papandreoun maanantainen ilmoitus kansanäänestyksen järjestämisestä herätti laajaa tyrmistystä. Eilen torstaina Kreikka ilmoitti peruvansa kansanäänestyksen.
Aktian pääekonomistin Timo Tyrväisen mukaan yhtä pahassa tilanteessa oltiin viimeksi silloin, kun Lehman Brothers -pankki kaatui syksyllä 2008. Silloin tärkeät hallitukset ja keskuspankit päättivät yhdessä estää syöksykierteen sopimalla jättimäisestä elvytyksestä.
– Nyt kokoontuu vastaava porukka, mutta Kreikan sooloilu on pannut palaset uusiksi. Mitään toivoa sellaisesta yhteisestä ratkaisusta ei ole, koska meillä ei ole tietoa, haluaako potilas edes parantua.
G20-maiden kokouksesta eilen ja tänään on odotettu kädenojennusta Euroopalle. Apua ei kuitenkaan ole luvassa, jos autettava ei halua pelastua.
"Jos palataan lähtöruutuun,
tämä on ollut järjetön episodi"
Torstaina illansuussa alkoi tihkua tietoja siitä, että kansanäänestys perutaan, jos hallitus saa luotua opposition kanssa konsensuksen.
– Huhut siitä, että ratkaisu tulee, eivät ole vielä ratkaisseet asiaa. Mutta jos puolueet palaavat viime perjantain lähtöruutuun, tämä on ollut taas yksi järjetön episodi, Tyrväinen sanoo.
OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen pitää parhaana ratkaisuna sitä, että Kreikassa sitoudutaan politiikkaan muodostamalla suuri koalitio. Näin saadaan säästöohjelmille parlamentaarinen tuki, ja uudet vaalit voidaan järjestää sopivalla aikataululla.
Jos päätettäisiin järjestää heti uudet vaalit, niiden lopputuloksen odottaminen lisäisi epävarmuutta Kreikan tahdosta. Uudet vaalit olisivat siinä mielessä tervetulleet, että kreikkalaiset ovat tympääntyneet päättäjiinsä.
Vaaleissa olisi vihdoin tilaisuus vaikuttaa, sillä kreikkalaiset ovat viimeksi äänestäneet juuri ennen nykyistä kriisiä.
Kreikan pitää antaa vakuutus sitoutumisesta säästöohjelmaan, jotta se saa sille luvatun seuraavan lainaerän.
Kansanäänestys
olisi ollut suuri riski
Noin kuukauden päähän suunnitellun kansanäänestyksen odottaminen olisi ollut niin ikään iso riski.
– Mitä ehtii tapahtua kuukauden aikana ennen kuin kansanäänestys on toteutunut? Jos kriisiytymisprosessi ehtii mennä tarpeeksi pitkälle, on ihan sama, mitä kansa sanoo, Tyrväinen pohtii.
Ekonomistit arvelevat Papandreoun luottaneen kansanäänestyksestä päättäessään siihen, että kansa päätyisi tukemaan säästöohjelmaa.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
– Tällainen riskinotto on huikeaa uhkapeliä. Onko äärimmilleen stressaantunut Kreikan pääministeri ymmärtänyt, millaiseen sotkuun asiat voisivat mennä, jos vastaus on ei, Heiskanen sanoo.
Jos kansa olisi kieltäytynyt hyväksymästä säästötoimia, tilanne olisi kärjistynyt hallitsemattomasti. Heiskasen mukaan olisi vaikea kuvitella, miten eurosta eroaminen voisi onnistua.
– Se voisi aiheuttaa talletuspaon ja paniikin Kreikassa, laukaista täysin hallitsemattoman kehityksen. Kreikkalaisten talletukset alkaisivat paeta kreikkalaisista pankeista ja rahoitusjärjestelmä alkaisi sortua.
Pankkien rahoituksen jäätymisen seuraukset koettiin viime taantuman aikana. Pankit eivät lainanneet toisilleen, mikä johti siihen, että yritysten rahoituksen saanti vaikeutui.
– Pahiten se iski niihin, jotka toimivat ulkomaankaupassa. Maailmankauppa romahti, mikä iski pahiten sellaisiin vientivetoisiin maihin kuin Suomi. Suomi otti takkiinsa enemmän kuin oikeastaan mikään muu Euroopan maa, Tyrväinen muistuttaa.
Kreikan ero eurosta olisi
pahin ja kallein vaihtoehto
Nyt riskinä on hänen mukaansa pahimmillaan yleiseurooppalainen taantuma yhdistettynä pankkikriisiin, valtioiden velkakriiseihin, poliittisen päätöksenteon kriisiin ja luottamuskatoon.
– Siitä taantumasta ei tule pieni, kevyt ja lyhyt. Suomessa bkt:n supistumisen mittaluokka olisi 5–10 prosenttia, mikä tarkoittaisi työttömyysasteen nousua 3–7 prosenttiyksiköllä.
Kreikan irtautuminen eurosta olisi Tyrväisen mielestä kaikkein pahin ja kallein vaihtoehto. Kreikan julkinen talous ja pankit ajautuisivat konkurssitilaan, ja kriisi leviäisi moniin muihin maihin.
– Meillä ei ole proseduuria siihen, miten maa voi erota eurosta ja vielä vähemmän sille, miten maa voitaisiin erottaa eurosta.
Tyrväinen vertaa nykytilannetta vuoristoradaksi, jossa pienikin huono uutinen tai huhu nostaa Italian, Espanjan ja jopa Ranskan valtionlainojen korkoja.
Se lisää paniikkia entisestään, ja luottoluokitusyhtiöt alkavat pohtia maiden luokitusten heikentämistä, mikä nostaa korkoja entisestään. Velkaongelmien ratkaisu vaikeutuu, mikä ajaa korkoja edelleen ylös.
