"Kreikan ratkaisua vaikea käsittää"
Kostas Tsironis/Bloomberg
Kreikan päätös äänestää pelastuspaketista on sisäistä poliittista peliä ja kertoo eurooppalaisen päätöksenteon ongelmista. Ennen äänestystä luvassa on pitkä epätietoisuuden jakso eikä "ei"-tuloksen vaikutuksia pysty vielä arvaamaan kukaan. Näin arvelee OP-Pohjolan pääjohtaja Reijo Karhinen.
Kreikan pudottama äänestyspommi tuntuu markkinoilla, eikä tuo valoa Suomenkaan talouteen. OP-Pohjolan pääjohtaja Reijo Karhinen arvioi, että Suomen talouden lähinäkymät ovat parhaimmillaankin vaisut.
– Viikko EU-huippukokouksen jälkeen alun toiveikkuus ja suorastaan ilo siitä, että vihdoinkin oli saatu aikaan päätöksiä, on aika tavalla kadonnut, Karhinen sanoi esitellessään OP-Pohjolan osavuosikatsausta tänään.
Viime viikon huippukokouksessa laadittu eurokriisin ratkaisupaketti ei ole lisännyt markkinoiden intoa sijoittaa Italiaan, eikä tilannetta ole parantanut Kreikan yllättävä ilmoitus pelastuspakettia koskevan kansanäänestyksen järjestämisestä.
– Tuntuu siltä, että kreikkalaiset haluavat käsittämättömällä tavalla viestiä muulle Euroopalle, miten sitoutuneita he ovat asioidensa kuntoon laittamiseen. On vaikea käsittää heidän ajoitustaan ja sisäistä poliittista peliä, joka taas vahvistaa jo moneen kertaan julki lausuttua eurooppalaisen päätöksenteon johtajuusvajetta ja koordinaation puutetta.
Taloustiedot
– Jos kansanäänestys todellakin tuli euroalueen päätöksentekijöille yllätyksenä, ei voi kun ihmetellä.
Kriisipaketin kolmesta pääkohdasta vain pankkien pääomittamisesta näyttäisi vallitsevan selvyys. Auki ovat vakausrahaston rooli ja velkojen järjestely, johon sijoittajien into ja motivaatio näyttävät Karhisen mukaan olevan vähissä.
Italian kontolla 24 prosenttia
euroalueen velasta
Seuraavaksi markkinat testaavat Italiaa, jonka kymmenvuotisen valtionlainan korko on markkinoilla noussut jo yli kuuteen prosenttiin.
– Kreikka kaikkine velkoineen on pieni tekijä, mutta jos kaikki mitä Kreikan kanssa on koettu, käydään läpi myös Italian kanssa, puhutaan monta kertaluokkaa vakavammasta asiasta.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Näkemystä vahvistaa Karhisen esittämä laskelma, jonka mukaan Kreikan julkisen talouden velka muodostaa vain neljä prosenttia koko euroalueen velasta. Italian kontolla taas on 24 prosenttia euroalueen velasta. Espanjalle jää kahdeksan prosenttia ja muulle euroalueelle 64 prosenttia
Kreikan kansanäänestyksessä myönteinen vaihtoehto on se, että äänestyksen tulos on ”kyllä”. Äänestyksen toteutuminen todennäköisesti vasta ensi vuoden puolella jättää kuitenkin pitkän epätietoisuuden jakson, jonka aikana Euroopan keskuspankki joutunee ylimääräisiin tukitoimiin.
Kielteinen vaihtoehto on se, että kreikkalaiset äänestävät ”ei”, minkä seurauksia ei kukaan osaa arvata.
Karhinen muistuttaa, että Kreikan tai vielä muiden ongelmamaiden jättäytyminen pois eurosta ei ole pulmatonta Suomellekaan.
– Mitä useampi heikko euromaa eroaa euroalueesta, sitä kylmemmäksi kyyti täällä Suomessa käy, koska sehän tietää euron vahvistumista ja se on vaikea paikka.
