"Eläkeikää ja eläkemaksuja on pakko nostaa"

Työeläkevakuuttajat Telan tuore toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes uskoo, että työikäiset joutuvat tulevaisuudessa jäämään nykyistä myöhemmin eläkkeelle ja maksamaan yhdessä työnantajiensa kanssa enemmän eläkemaksuja. Siimeksen mukaan syynä ei ole niinkään eläkerahan sijoitustuottojen vaatimattomuus vaan Suomen ikärakenne.

– Luulen, että joudumme nostamaan eläkemaksuja, mitä loivennetaan sillä, että teemme oikeasti isomman osan elämästä työtä. Työntekijöiden ja -antajien pitää pystyä sopimaan keinoista, jolla työurat pitenevät ei vaan alusta ja keskeltä vaan myös lopusta, Siimes sanoo.

Siimes aloitti työeläkelaitosten liiton Telan johdossa syyskuussa.  

Eläkkeen suuruuden pitäisi hänen mukaansa olla ”kohtuullinen”, kuten lukee työeläkelaissakin.

Siimes sanoo, että kauan tiedossa olleet eläkemaksujen nostopaineet johtuvat eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyysvajeesta. Vaje johtuu suomalaisten alhaisesta syntyvyydestä ja eliniän pitenemisestä.

Työeläkeyhtiöiden sijoitustuotot ovat heikentyneet sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä euroalueen velkakriisin ja muutaman vuoden takaisen finanssikriisin takia. Helsingin Sanomat kertoi tiistaina, että Eläketurvakeskus on alentamassa ennustettaan työeläkeyhtiöiden tuotto-odotuksesta neljästä prosentista 3,5 prosenttiin.

Siimes sanoo, että eläkerahan sijoitustuottojen kehitys ja pitkän aikavälin muutoskysymykset ovat eri mittaluokan asioita. Hänen mukaansa muutaman vuoden huonoilla sijoitustuotoilla ei ole väliä kokonaisuuden kannalta, koska työeläkeyhtiöillä on vakavaraisuuspuskurit.

– Pidentyessään matalaksi jäävät reaalituotot aiheuttavat eläkemaksuihin nousupaineita, jotka ovat selvästi alle prosenttiyksikön. Sen sijaan ikärakenne ja elinajan pidentyminen aiheuttavat paineita, jotka lasketaan useissa kokonaisissa prosenttiyksiköissä.

Siimes puolustaa työeläkeyhtiöitä. Hän huomauttaa, että työeläkesijoitusten kvartaali on lähempänä 25 vuotta kuin kolmea kuukautta.

– Silloin kun talous on ollut rikki yli tuhat päivää, työeläkelaitokset eivät voi saada hirveän hyvää tuottoa niille sallitulla riskitasolla, Siimes sanoo.

Hän uskoo, että eläkelaitosten sijoitustuotot palaavat positiiviseksi ja ”asiallisille tasoille” lähivuosina.

– Vuosia, jolloin sijoitusten tuotto on mennyt pakkasen puolelle, on seurannut hyvät vuodet. Näin kävi vuosina 2009–2010 finanssikriisin jälkeen. Pidän todennäköisenä, että nyt käy samalla tavalla.

Raamisopimus paransi
tunnelmia

Eläkejärjestelmän pitkän aikavälin muutoksia on pohtinut vuodesta 2009 lähtien Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantalan mukaan nimetty työryhmä. Siinä ovat mukana työmarkkinaosapuolet ja suurimmat työeläkeyhtiöt.

Työryhmä on yhtä mieltä työurien pidentämisestä, mutta käytännön keinoista osapuolet ovat eri mieltä. Osapuolten katsotaan olevan eri mieltä myös päätöksenteon aikataulusta.

Siimes arvioi, että syksyn raamisopimus antoi ”erittäin hyvän myötälaineen” sopia myös eläkejärjestelmän uudistamisesta. Hän ennustaa kuitenkin, että asiaa ei saada sovittua vielä tulevan ”talven lumilla”.

– Olen optimistinen, että osapuolet sopivat jossain aikaikkunassa myös työurakysymyksen. Sille puuhalle tarvitaan työrauhaa, koska eläkeikäkysymys tulehtui muutaman vuoden takaisen Rukan hanki -hässäkän takia.

Eläkkeelle yli
65-vuotiaana

48-vuotias Siimes aikoo jäädä eläkkeelle noin kahdenkymmenen vuoden päästä. Hän oli aikoinaan päättämässä vuonna 2005 Paavo Lipposen (sd.) hallituksessa eläkkeitä leikkaavasta elinaikakertoimesta.

– Laskennallisesti saan nykyisten säädösten mukaan täyden eläkkeen noin 65 vuoden paremmalla puolella. Olen ajatellut omissa suunnitelmissani, että olen vielä parikymmentä vuotta töissä, Siimes kertoo.