Kirjaudu ▼
 

9 kohtalokasta virhettä – näin Kreikka sotki Euroopan

Heini Karjanmaa
9 kohtalokasta virhettä – näin Kreikka sotki Euroopan
Kreikan kriisin hoidossa on tehty liian monta virhettä. Niiden myötä yhdestä pienestä taloudesta on tullut koko Eurooppaa ja jopa maailmantaloutta heiluttava voima. – Tilanne on järjetön, kuvailee asiantuntija velkakriisin kärjistymistä. Ensimmäinen virhe tehtiin hänen mukaansa jo, kun Kreikka otettiin mukaan euroon. Katso mikä kaikki muu on mennyt pieleen – kahdeksan muuta kohtalokasta virhettä.
Martina Ahola
25.10.2011 07:01
161

Yhdestä euroalueen pienimmistä talouksista on muutamassa kuukaudessa tullut koko maailmantaloutta heilutteleva voima. Kreikan osuus Euroopan bruttokansantuotteesta on vain kaksi prosenttia. Siksi Kreikan velkojen nopea järjestely olisi ollut suhteellisen helppoa ennen kuin kriisi levittäytyi laajemmin euroalueelle.

Tämä ei ollut suinkaan ainoa kriisin hoidossa tehty virhe. Taloussanomien haastattelemien asiantuntijoiden mukaan tilannetta ovat pahentaneet muun muassa euroalueen johtajien viivyttely päätöksenteossa, keskittyminen hetkellisiin ratkaisuihin selkeän pitkän aikavälin suunnitelman sijaan sekä vitkuttelu IMF:n pyytämisessä apuun.

Kriisin paisuminen on monien tekijöiden summa.

– Tämä on ihan järjetön tilanne, pienestä tekijästä on tullut käsittämätön voima, joka heiluttaa koko maailmantaloutta. Toisaalta jo Lehmanin Brothersin tapauksessa nähtiin, mitä keskisuuri investointipankki ison rapakon toisella puolella sai aikaan, Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen sanoo.

Vain muutamassa kuukaudessa euroalueen muutaman pienen reunamaan valtionlainoihin kohdistunut luottamuspula on paisunut koko Euroopan talouskasvua uhkaavaksi kriisiksi.

1) Valtioiden annettiin velkaantua vuosien ajan

Aktian Tyrväinen liittää euroalueen velkakriisin samaan tarinaan, joka alkoi Yhdysvaltain asuntomarkkinoilta ja subprime-ongelmaluotoista. Subprime-ongelmat paisuivat vähitellen rahoitusmarkkinoiden kriisiksi ja lopulta globaaliksi talouskriisiksi. Samaan aikaan Yhdysvalloissa ja euroalueella valtioiden annettiin velkaantua lisääntyvässä määrin vähintään koko 2000-luvun ajan.

– Tämä on uskoakseni ollut esillä jokaisen Jean-Claude Trichet’n pääjohtajakaudella pidetyn Euroopan keskuspankin (EKP) korkokokouksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa. Trichet on 12 kertaa vuodessa vaatinut, että hallitusten pitää ottaa velkaongelman paheneminen hallintaan ja pysäyttää velan kasvu, Tyrväinen sanoo.

Kaikki tämä johti valtioiden entistä pahempaan velkaantumiseen. Kun investointipankki Lehman Brothers kaatui syksyillä 2008 ja yleinen paniikki alkoi, valtioiden oli pakko satsata valtavaan elvytykseen. Elvyttäminen kuitenkin kasvatti valtioiden velkataakkaa entisestään kaikissa kehittyneissä maissa samanaikaisesti.

– Vaikka velkaantuminen on fokusoitunut lähinnä eurooppalaiseen keskusteluun, Yhdysvalloissa tilanne on yhtä huono ellei huonompikin, Tyrväinen huomauttaa.


2) Kreikan hyväksyminen eurojärjestelmään

Harwardin yliopiston Kennedy School of Governmentin taloustieteen professori Jeffrey Frankel kirjoitti VoxEU-sivustolla julkaistussa kolumnissaan, että päätös hyväksyä Kreikka osaksi euroaluetta vuonna 2000 oli virhe.

– Kreikka oli syrjässä sekä maantieteellisesti että taloudellisesti. Se ei täyttänyt Maastrichtin kriteerejä likimainkaan. Erityisesti vaatimus budjettialijäämän kolmen prosentin ylärajasta suhteessa bruttokansantuotteeseen ei toteutunut, Frankel kirjoitti.

Myös Tyrväinen katsoo, että Kreikan hyväksyminen eurojärjestelmään oli virhe, jos asiaa katsotaan nykyisten tietojen valossa.

– Nyt tiedämme, että Kreikka tuli euroon väärennetyllä passilla. Maa oli toimittanut eurokriteerien täyttymisestä vääristeltyjä tilastoja, myös omalle kansalleen. Silloisen tietämyksen varassa Kreikka täytti kriteerit.

Tyrväisen mukaan väärennyksen paljastuttua syksyllä 2009 oltiin jo tilanteessa, jossa oli vain huonoja vaihtoehtoja.

– Kreikan erottaminen olisi toteuttanut juuri sen, mitä oli yritetty välttää. Lisäksi se olisi ollut hyvin vaikea toteuttaa, koska koko Maastrichtin sopimus olisi pitänyt kirjoittaa uusiksi ja hyväksyttää kaikilla jäsenmailla.


3) Rahaliiton ongelmia ei ratkaistu ajoissa

Valtiontalouden tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtajan Aki Kangasharjun mukaan virheitä alettiin tehdä jo silloin, kun Euroopan rahaliitto luotiin.

– Koko vakaus- ja kasvusopimuksen ongelmana on puuttuvat kannustimet ja sanktiot, joita voitaisiin käyttää jos sääntöjä ei noudateta.

Myös sopimukseen sisältyvät epäselvyydet olisi pitänyt ratkaista paljon aiemmin. Sen sijaan nyt joudutaan kovassa kiireessa määrittelemään mitä säännöt voisivat käytännössä tarkoittaa.

– Kukaan ei tiennyt ennen Kreikan kriisiä, mitä kasvusopimukseen sisältyvä ”no bailout” -sääntö tarkoittaa käytännössä. Miten onnistuu käytännössä, että esimerkiksi Suomi tai Saksa eivät osallistuisi Kreikan tukemiseen.


4) IMF:ää ei pyydetty ajoissa apuun

– Tammikuuhun 2010 mennessä olisi pitänyt olla selvää, että IMF:n apua tarvitaan. Euroalueen johtajat Frankfurtissa ja Brysselissä antoivat kriisin paisua, vaikka Kreikan tapausta olisi voitu käyttää hyväksi ennakkotapauksena koko eurojärjestelmän osalta, Frankel kirjoitti.

Hänen mukaansa eurooppalaisjohtajien olisi pitänyt ymmärtää, että lainaehtojen laatiminen on IMF:n osaamista. Sen sijaan he päättivät pelata aikaa.

– Alkuvaiheessa käytiin turhaa arvovaltataistelua siitä, voiko IMF tulla mukaan euroalueen prosesseihin ja katsottiin, että se olisi ollut eräänlainen epäluottamuslause euroalueen kyvylle hoitaa itse asioitaan. Jos katsotaan, mitä on sittemmin tapahtunut, en menisi kehumaan euroalueen hallitusten kykyä tehdä yhteisiä päätöksiä ja hoitaa asioita omissa maissaan erityisen luottamusta herättäväksi, Tyrväinen sanoo.

Hän ei kuitenkaan usko, että IMF olisi yksin voinut hoitaa Kreikan kriisin, koska järjestön varat eivät olisi siihen riittäneet


5) Kykenemättömyys päätöksentekoon

– Kun Kreikka rupesi vuoden 2010 alussa kriisiytymään, olisi näin jälkikäteen ajatellen pitänyt käyttää jämäkämpiä otteita  saman tien, Kangasharju sanoo.

Hän ei kuitenkaan halua spekuloida julkisesti, mitä nämä keinot olisivat olleet.

– Menisi vähän politikoinniksi jos väitän, että Kreikka olisi pitänyt päästää heti niin sanotusti konkurssiin, koska juuri sillä hetkellä vertaus Lehman Brothersiin oli varsin relevantti. Kaikki oli uutta, emmekä tienneet pankkien tilannetta.

Nyt Kreikan velkasaneeraus ei tulisi kenellekään yllätyksenä. Myös pankeilla on ollut aikaa varautua.

Tyrväisen kritiikki kohdistuu Euroopan johtaviin poliitikkoihin.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

– Euroopan päättäjillä olisi ollut vähintään puolitoista vuotta aikaa ratkaista ongelmat, mutta kun poliittisia päätöksiä ei pystytä tekemään, kaikkien pyrkiessä olemaan jonkinlaisia vapaamatkustajia, niin tässä sitä ollaan, sanoo Tyrväinen.

Hänen mukaansa käsillä on myös poliittisen päätöksenteon kriisi, joka koskettaa sekä Yhdysvaltoja että Eurooppaa.

– Kun päätöksiä ei kyetä tekemään, ei saada myöskään pankkien vakavaraisuuteen ja pääomittamiseen liittyviä ratkaisuja. Tämä olisi Tyrväisen mukaan ratkaisevan tärkeää. Kreikan velkajärjestelyä ei voida tehdä hallitusti, jos pankkien vakavaraisuuteen liittyviä pelkoja ei saada rauhoitettua.


6) Viivyttely ja riittämättömät toimet

Tyrväinen pitää täysin mahdollisena, että tilanne olisi saatu haltuun heti Kreikan kriisin alkaessa puolitoista vuotta sitten. Jos Espanja ja Italia olisivat puolitoista vuotta sitten tarttuneet toimeen ja ryhtyneet säästötoimiin, tilanne voisi olla nyt hyvin erilainen.

Se, että on tehty liian vähän liian myöhään on koko ajan antanut tilaa kysymyksille siitä, kuka on seuraava. Sama kysymys nousi esiin Lehman Brothersin kaatumisen jälkeen.

– Jos stressitestit olisi tehty kunnolla ja näytetty, missä ollaan riskirajoilla ja hoidettu asiat kuntoon, nyt ei olisi spekulaatiota, että Kreikka voisi ajaa Euroopan ja periaatteessa koko maailmantalouden taantumaan, Tyrväinen sanoo.


7) Pitkän aikavälin kasvusuunnitelmat puuttuvat

– Pitkän aikavälin rakenteelliset ohjelmat loistavat poissaolollaan niin Suomen kuin muidenkin maiden hallitusohjelmissa ja liian paljon energiaa on mennyt lyhyen aikavälin sähläämiseen, Suomessa vakuusprojekteihin, Tyrväinen sanoo.

Hänen mielestään hallitukset eivät ymmärrä, että talouskasvu on tärkein perusta velkaongelmien ratkaisemiselle. Nyt pitäisi miettiä, miten saadaan parannettua talouden rakenteita, joiden varassa pitkän aikavälin kasvun ja työllisyyden ylläpitäminen ovat. Tähän perustuu myös julkisten tulojen suotuinen kehitys ja menojen pysyminen kurissa.

– Tilanne olisi voitu tehdä helpommaksi, jos tästä olisi tehty puolentoista vuoden aikana selkeitä päätöksiä. Silloin paine tehdä kiristyksiä tässä ja nyt olisi selvästi pienempi. Purkkia on potkittu polkua pitkin eteenpäin ja selviytymisprosessista on tullut kivuliaampi ja veronmaksajille kalliimpi.


8) EKP:n olisi pitänyt ostaa Kreikan velkakirjoja

Euroopan keskuspankkia on arvosteltu liian varhain aloitetuista koronnostoista sekä haluttomuudesta ostaa kriisimaiden velkakirjoja.

– Jälkiviisaana on helppo sanoa, että EKP aloitti koronnostot liian nopeasti ja siinä mielessä kuunteli liikaa Saksaa. Pitää kuitenkin ymmärtää, että se on nuori organisaatio esimerkiksi Yhdysvaltain Fediin verrattuna, joten maineen luonti on sille hyvin tärkeää, VATT:in Kangasharju sanoo.

Hän arvioi, että Kreikan kriisi olisi vielä alkuvaiheissa ollut ratkaistavissa siten, että EKP olisi samantien ostanut tarpeeksi Kreikan velkakirjoja. Kreikan korot olisi saatu pidettyä alhaalla eikä kenenkään olisi tarvinnut alkaa myydä Kreikan velkakirjoja, jolloin Kreikalla olisi ollut aikaa oikaista vene.

Ongelma oli kuitenkin siinä, että keskuspankki ei halunnut ruveta finanssipolitiikan tekijäksi. Myös moraaliriski (moral hazard) painoi. Ei ollut varmuutta, alkaako Kreikka oikeasti tehdä uudistuksia.

– Vaikka EKP on jälkikäteen ajateltuna ollut uppiniskainen ja ortodoksinen, se on kuitenkin taipunut myönnytyksiin ja tullut mukaan talkoisiin ostamalla velkakirjoja.

Tyrväinen siirtää vastuuta keskuspankilta valtionpäämiehille.

– Keskuspankit eivät ratkaise peruskysymystä eli valtioiden velkaantumista laskemalla korkoja ja vahvistamalla pankkien likviditeettiä. Kyse on edelleen valtion budjettien alijäämäisyydestä ja sen ruokkimasta velkaantuneisuudesta, joka on hoidettava jokaisessa maassa erikseen. Siitä päättää kunkin maan hallitus, hän painottaa.


9) Lehman Brothers -virheestä ei otettu opiksi

Investointipankki Lehman Brothersin kaatumisesta seurannut paniikki on toiminut tehokkaana pelotteena. Kangasharjun mukaan pankkien pääomittamista on viivytetty näin paljon, kun pelätään että tulee toinen Lehman Brothers. Hän katsoo, että sitä pelätään ehkä liikaakin.

Tyrväisen mielestä Lehmanin kohtalon olisi pitänyt osoittaa päättäjille, millaisista riskeistä velkakriisissä on kysymys. Hän kuitenkin katsoo, että Lehman ja Kreikasta lähtenyt kriisi ovat eri asioita.

– Jälkikäteen tiedämme sen, että Lehman Brothersin päästäminen konkurssiin oli massiivinen virhe. Vasta Lehman osoitti  kuinka linkittyneet ja yhteen kasvaneet tämän päivän globaalit rahoitus- ja luottomarkkinat ovat. Niiden toimintakykyä pitää yllä luottamus.

Lehmanin kaatumiseen ei Tyrväisen mukaan uskottu, koska aina ennen systeemisesti tärkeät toimijat oli pelastettu. Sen myötä pelisäännöt muuttuivat täysin ja kysymyksestä ”Kuka seuraavaksi?” tuli relevantti.

Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (161)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 17
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Me tienataan tällä, muistakaa luku 1,9 miljardia ja annammee rahaa VAIN jos saamme takuudet.
Cash boy 25.10.2011 7:08

Anonyymi
Täysin tarkoituksellisia "virheitä" joiden perimmäisenä ajatuksena on putasata eurokansalaisten rahat pankeille, eli Pilterperkin Erkille!
HaRos 25.10.2011 7:09

Anonyymi
Tämä kriisi odotti syntyään ja olisi tullut kreikasta huolimatta mutta ehkä vasta muutaman vuoden kuluttua. Järkikin sanoo että kun toimitaan rajallisissa olosuhteissa niin rajaton kasvu on mahdotonta. Valtiot ovat "kasvattaneet" talouttaan vuosi kymmeniä velka rahalla ja nyt ihmetellään kun homma meneekin reisille ja aletaan kasvun suhteen olemaan kulminaatio pisteessä.
Nimetön 25.10.2011 7:17

Anonyymi
Italian pitää kerätä 250 miljardia ensi vuonna valtionvelkansa lyhentämiseen.
Italia on seuraava tuettava.
silvia 25.10.2011 7:17

Anonyymi
Me tienataan tällä, muistakaa luku 1,9 miljardia ja annammee rahaa VAIN jos saamme takuudet.


Jutalle riitti takuutukset Kreikan ensimmäisen lainapaketin 3. maksuerästä. Sitä ennen ja sen jälkeen tapahtuvista maksuista Suomi ei kehtaa enää ottaa asiaa edes esille.
Nimetön 25.10.2011 7:21

Anonyymi
Yhdeksän kohtalokasta virhettä plus yksi kaikkien kohtalokkaiden virheiden äiti:
Yhteisvaluutta euron käyttöönotto.

Sen "suojisssa" on voitu harjoittaa rappiotalouspolitiikkaa vailla vertaa. Olisihan Etelä-Euroopassa jo ajat sitten ruvettu elelemään talouden terveiden lainalaisuuksien mukaan ilman yhteisvaluuttaa.

Nyt euro kaiken lisäksi estää Etelä-Eurooppaa toipumasta, koska kilpailukykyä ei saavuteta ilman mojovaa devalvaatiota. Jos taas Euro nyt devalvoituu hurjasti, niin saksalaistyyppinen talouspolitiikka on nesteessä.
Markka takaisin! 25.10.2011 7:23

Anonyymi
Lehman Brothersin tapauksessa ehkä pahempi virhe oli se miten se ajettiin konkurssiin, kuin konkurssi itse ?

Konkurssiin mentiin täysin hallitsemattomasti ilman, että edes viitsittiin ilmoittaa Lontooseen etukäteen... näin eräs rahamarkkinoiden solmukohta meni täysin jumiin ja luottamus katosi.
Default 25.10.2011 7:25

Anonyymi
Kreikkalaiset ovat huijareita, jotka ovat käyttäneet hyväksi typerää systeemiä viedäkseen muiden rahat.
Nimetön 25.10.2011 7:26

Anonyymi
- Jälkikäteen tiedämme sen, että Lehman Brothersin päästäminen konkurssiin oli massiivinen virhe. Vasta Lehman osoitti kuinka linkittyneet ja yhteen kasvaneet tämän päivän globaalit rahoitus- ja luottomarkkinat ovat. Niiden toimintakykyä pitää yllä luottamus.

Ollaksemme rehellisiä niin finanssimarkkinoiden moottoreissa käytettävä polttoaine on erittäin korkeaoktaaninen ahneus.
ex-pankkiiri 25.10.2011 7:28

Anonyymi
Perusmoka oli perustaa rahaliitto kulttuuriltaan, tuottavuudeltaan ja moraaliltaan näin erilaisten maiden kesken.

Sen toimimimen on sula mahdottomuus. Tästä varoiteltiin jo rahaliittoa synnytettäessä, mutta varoitukset sivuutettiin -poliittinen into ajoi järjen ohi.
aare- 25.10.2011 7:28
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 17
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä