"Konkurssi tekee hyvää – sekä firmalle että Euroopalle"
EPA/OLIVER WEIKEN
Vaikka valtiot ovat vaikeuksissa, itse markkinatalous voi hyvin. Tätä mieltä on Osakesäästäjien puheenjohtaja Timo Rothovius. Samat lainalaisuudet pätevät hänen mukaansa sekä yrityksiin että valtioihin – konkurssit tekevät molemmille hyvää.
Osakesäästäjien keskusliiton puheenjohtaja, Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori Timo Rothovius lyttää huhut markkinatalouden kuolemasta. Hänen mielestään Euroopan velkakriisi ei osoita mitään talousjärjestelmän elinvoimaisuudesta – tai sen puutteesta.
– Nythän ei ole noudatettu markkinatalouden lakeja, vaan puututtu valtioiden taholta markkinoiden toimintaan. Se on sosialismia.
Velkaantumisesta huolimatta markkinatalous järjestelmänä voi hyvin.
Heikoista yksiköistä
hankkiudutaan eroon
Samat markkinatalouden lainalaisuudet sitovat sekä yrityksiä että valtioita, Rothovius sanoo.
Jos yritys kuluttaa enemmän rahaa kuin ansaitsee, ottaa jatkuvasti lisää velkaa ja valehtelee velkojilleen, se asetetaan Rothoviuksen mukaan konkurssiin. Samalla vastuuhenkilöt joutuvat tuomiolle.
Rothovius sanoo, että konkursseja ei pidä pelätä, vaan päinvastoin pitää toivoa, että niitä nähdään jatkossakin.
Yrityksen konkurssi ei hänen mukaansa ole osoitus markkinatalouden toimimattomuudesta, vaan päinvastoin järjestelmän vahvuudesta. Yli varojensa elävä yritys asetetaan konkurssiin, ja sen tilalle syntyy uusia, toimivampia yrityksiä. Pidemmän päälle konkurssit tervehdyttävät markkinoita.
– Se kuuluu markkinoiden luonteeseen. Koko homman idea on, että huonommat toimijat häipyvät.
Menestyvä yritys lakkauttaa huonon yksikön, jos se vaarantaa koko yrityksen. Tässä Eurooppa voisi ottaa oppia yritysmaailmasta. Kreikan ero valuuttaliitosta voisi tuoda ryhtiä muiden maiden päätöksentekoon ja vahvistaa euroaluetta.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Päätöksiä tehtävä
ajoissa
Konkurssien lailla irtisanomisetkaan eivät ole pelkästään huono uutinen, Timo Rothovius sanoo.
Nordean ja UPM:n elokuiset joukkoirtisanomiset aiheuttivat kohun, sillä yhtiöt ovat kannattavia ja tekevät voittoa. Rothovius ei pidä potkuja tyrmistyksen arvoisina. Hänen mielestään yhtiöt tekevät tulosta juuri siksi, että ne huolehtivat kannattavuudestaan jo hyvinä aikoina.
Tiukkoja päätöksiä olisi kaivattu myös Kreikalta jo vuosia sitten.
– Jos Kreikka olisi pistänyt homman kuntoon 1990-luvulla kun sillä vielä meni hyvin, sen tilanne olisi nyt aivan toinen.
Rothoviuksen mielestä Kreikassa on kuitenkin luotettu siihen, ettei valtio voi mennä konkurssiin.
– Kaikki ajattelevat, että valtiot ovat jotenkin erilaisia, että ne hoitavat aina velkansa. Mutta eihän se ihan niin ole.
