Kriisistä selvitään "rämpimällä rimaa hipoen"

Arvopaperimarkkinoille ja niillä toimiville sijoittajille olisi mieleen, jos Saksa ja muut euromaat avaisivat mukisematta rajattoman tukipiikin ja ottaisivat vastatakseen vaikka kaikki kriisimaiden velat. Moinen totaalinen tukitoimi lopettaisi Euroopan velkakriisin kerta heitolla, kun pankit ja sijoittajat pääsisivät lopullisesti eroon Kreikkaan ja muihin ylivelkaisiin kriisimaihin liittyvistä riskeistään.

– Tällaista rajattoman piikin avaamista on kuitenkin kenenkään turha haikailla, sillä moista ihmettä ei milloinkaan tapahdu. Se on poliittinen mahdottomuus, arvioi Hildebrandt.

Hänen mukaansa kriisi ei muutenkaan ratkea nopeasti tai tyylikkäästi, mutta toisaalta ei hän usko kriisin myöskään päättyvän kertarytinään, kuten Kreikan ja muiden kriisimaiden romahtamiseen.

Hildebrandt pitää todennäköisimpänä, että kriisi pitkittyy ja venyy, kun kriisimaat ja niiden tukijat "rämpivät rimaa hipoen" puolitehoisesta pelastuspaketista toiseen. Riman hipominen tarkoittaa, että Eurooppa säästyy tuhoisalta kertarytinältä. Rämpiminen tarkoittaa, että vaurioita ja kustannuksia kertyy. Hildebrandtin mukaan kriisistä on jo koitunut menetyksiä koko Euroopalle Suomea myöten - ja koituu vielä lisää.

Kreikan maksukyvyttömyys on Hildebrandtin mukaan ilmiselvä tosiseikka, jonka julki tuominen odottaa enää Kreikan virallista vahvistusta. Hän olettaa tosiasioiden tunnustamisen viipyvän, kunnes selviää, alkavatko kesällä suunnitellut toimenpiteet toteutua. Saneeraukset alkavat pakosta, jos Kreikan tukirahoitus katkeaa kesken kaiken ja se jää ilman heinäkuussa sovittua uutta hätäluottopakettia.

Useissa Kreikan ja muiden kriisimaiden hätärahoitusta kustantavissa euromaissa kriittiset puheenvuorot ovat viime viikkoina voimistuneet. Näin on käynyt esimerkiksi Saksassa ja Suomessa, joissa parlamentit vasta valmistautuvat ratkaiseviin päätöksiin Kreikan uuden hätärahoituksen yksityiskohdista, kuten euromaiden vakausrahaston ERVV:n laajentamisesta.

Kreikka ei kaada euroa,
mutta Italia voisi kaataa

Hildebrandt uskoo ERVV:n uudistuksen lopulta toteutuvan, joskin esimerkiksi Saksa asettanee rahaston toimivallan laajennuksille ehtoja.

Toinen Kreikan tilanteen ja koko velkakriisin kehitykselle tärkeä lähiaikojen kysymys on Hildebrandtin mukaan, toteutuuko Kreikan velkojapankeilleen ja muille yksityisille rahoittajilleen tarjoama vanhojen velkojen vaihtotarjous vai ei.

– Veikkaan, että vaihtotarjous toteutuu, joskin sekin rimaa hipomalla. Vaihdon toteutuminen edes jossakin laajuudessa helpottaa euromaita hyväksymään omalta osaltaan Kreikan uudet hätäluotot. Näin Kreikka saa lisää aikaa ja maksukyvyttömyyden toteaminen seurauksineen lykkäytyy. Jos velkojen vaihtotarjous tai euromaiden uudet tukiluotot peruuntuvat, on maksukyvyttömyys käsillä saman tien.

Kreikan maksukyvyttömyyden toteamista seuraisi Hildebrandtin mukaan todennäköisimmin jonkinlainen Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n johtama järjestely, jossa Kreikan ja sen velkojien välillä sovitellaan Kreikan vanhojen velkavastuiden leikkauksista.

Kreikan eroaminen eurosta ei ole Hildebrandtin mukaan kovinkaan todennäköinen vaihtoehto, vaikka moni on sellaistakin viime aikoina esittänyt.

– Uskon Kreikan pysyvän eurossa, koska äkkilähtö aiheuttaisi maan taloudelle vielä kaameampaa sekasortoa ja tuhoa kuin eurossa pysyminen. Eikä Kreikkaa myöskään heitetä eurosta ulos, koska muilla euromailla ei ole tällaiseen erottamiseen keinoja.

Hildebrandt muistuttaa, että Kreikka ei ole velkoineen ja rahoituskriiseineen uusi ongelma eikä sen puoleen myöskään euroalueelle saati eurolle kohtalokkaan suuri ongelma.

– Euroalue ja euro kyllä kestävät Kreikan kriisin, vaikka Kreikka lopulta ajautuisi velkasaneerauksiin. Sitä en epäile ollenkaan.

Italia on toista maata - sen ajautuminen likviditeettikriisiin muuttaisi Hildebradtin mukaan kaiken.

– Italian valtion velka on niin suuri, että siihen eivät riitä vakausrahastojen tai edes Saksan rahat. Jos Italia kaatuu, ei muiden auta kuin panna kiireesti kypärät päähän ja painua poteroihin suojaan.

Hildebrandt ei suinkaan ennusta Italian "kaatumista" mutta huomauttaa, että oikukkailla ja hermostuneilla markkinoilla jopa Italia voi olla umpikujassa yllättävän nopeasti. Hänen mukaansa tämä tuskin tapahtuisi pikku hiljaa kohoavien rahoituskustannusten vaikutuksesta, vaan uuden rahoituksen äkkipysähdyksestä niin kuin kävi Kreikalle toissa kevään markkinapaniikissa.

– Euron elämän ja kuoleman kamppailua ei käydä Kreikassa vaan Italiassa, jos jossakin.

Vielä Italia ei suinkaan ole umpikujassa, mutta Hildebrandt korostaa koko eurokriisin yhä suuremmiksi kasvaneista panoksista ja yhä poliittisemmaksi muuttuneesta luonteesta. Poliittinen riski on nyt hänen mukaansa erittäin suuri.

Kriisi päättyy
aikanaan

Tilannekuvauksensa apeudesta huolimatta Hildebrandt luonnehtii itseään optimistiksi, joka uskoo tämänkin kriisin aikanaan päättyvän.

Hänen toiveikkuutensa ja tulevaisuuden uskonsa kurottaa parhaillaan verraten kauas tulevaisuuteen, sillä aivan tuota pikaa ei hänkään usko päivänpaisteen koittavan. Ensin on raivattava kosolti kookkaita esteitä pois tieltä.

– Uskoakseni olemme vasta sivuuttaneet suuren velkaantumisen supersyklin lakipisteen. Pitkä ja vaivalloinen velkaisuuden lasku on vasta aluillaan.

Koko talouden mitassa velkojen kevennys voi Hildebrandtin mukaan kestää vielä vuosia ennen kuin velkamäärä on laskenut siedettäväksi ja tilaa alkaa taas olla uudelle nousulle.

Sama hitaus leimaa hänen mukaansa Euroopan rämpimistä eroon velkakriisistään, joka osaltaan ilmentää juuri tuota velkasyklin taittumista.

– Ensin olisi saatava velkakierre katkaistua. Sitten alkaa velkamäärien supistaminen ja julkisen talouden tasapainottaminen. Vasta sen jälkeen koittaa uuden kasvun aika.

Näin Hildebrandt uskoo kriisin aikanaan päättyvän - rimaa hipoen ja rämpien, mutta kuitenkin.