Tällainen olisi Suomen salainen hätäsuunnitelma

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) kirjoitti toissapäivänä blogissaan, että Suomi tehnyt varasuunnitelman siltä varalta, että Kreikkaa ei saada pelastetuksi. Hänen mukaansa sekä markkinavoimat että hallitukset ovat varautuneet tilanteeseen B-suunnitelmin.

Sijoittajat ovat etsineet rahoilleen mahdollisimman turvallisia kohteita. Siksi esimerkiksi Kreikan ja muiden velkamaiden valtionlainojen korot ovat kiivenneet ja vastaavasti Saksan ja Suomenkin lainojen korot laskeneet. Osakkeiden arvot ovat laskeneet ja turvallisina pidettyjen valuuttojen kuten Sveitsin frangi ja Japanin jeni ovat vahvistuneet.

Koska ministeri Tuomioja ei ole halunnut kertoa julkisuudessa, millainen Suomen hallituksen laatima B-suunnitelma on, Taloussanomat kysyi asiantuntijoilta millaiseen tilanteeseen Suomen pitäisi varautua ja miten. Millainen Suomen B-suunnitelman pitäisi heidän mielestään olla, jotta se toimisi?

Talousasiantuntijoiden mukaan myös valtion varautuminen on tärkeää. Jos Kreikka jättää lainansa maksamatta, Suomi menettää maksamansa tukilainat.

– Niitä tuskin saadaan takaisin, sanoo tutkimusjohtaja Roger Wessman Nordeasta.

Suomen pitäisi asiantuntijoiden mielestä varautua etenkin seurannaisvaikutuksiin, joita Kreikan maksukyvyttömyys aiheuttaisi koko euroalueen finanssijärjestelmälle ja taloudelle.

Pankkipaniikki voisi
levitä Suomeenkin

Suorat Kreikka-lainojen luottotappiot eivät olisi suuri ongelma Suomessa, koska täkäläiset pankit eivät ole juuri rahoittaneet Kreikkaa.

Toimitusjohtaja Pasi Holm Pellervon taloustutkimuksesta sanoo, että välilliset vaikutukset pitäisi kartoittaa. Saksalaisilla ja ranskalaisilla pankeilla on paljon Kreikka-velkoja ja rahoitusketjua pitkiin ne voivat vaikuttaa myös täkäläisin rahoituslaitoksiin.

Kreikan kaatuminen lisäisi spekulaatioita siitä, mitkä maat seuraavat sitä. Etenkin Italian ja Espanjan tilanne voi kauhistuttaa sijoittajia. He voivat alkaa vetää rahojaan pois euroalueelta ja yrittää löytää niille turvallisempia kohteita.

– Vaikka pohjoismaisilla pankeilla ei ole paljon saatavia Kreikasta, paniikki voi levitä tännekin, Wessman sanoo.

Hallituksen pitäisi Wessmanin mielestä pystyä ottamaan kantaa, miten euroalue hoitaa kriisin Kreikan kaatumisen jälkeen. Euroopan keskuspankki on sijoittanut Kreikkaan 140 miljardia euroa ja on mahdollista, että se joutuu kirjaamaan luottotappioita.

Johtaja Jaakko Kiander eläkevakuutusyhtiö Ilmarisesta sanoo, että valtioiden ja Euroopan keskuspankin pitäisi ryhtyä toimiin pankkikriisin välttämiseksi.

Finanssikriisin hoito-
suunnitelmat elvytettävä

Wessmanin mukaan suuri kysymys, miten Espanja ja Italia saavat taloutensa kuntoon. Ne voivat tarvita lisää tukea euromailta. Jos niiden annetaan ajautua Kreikan vaikeuksien kaltaiseen kriisiin tai niitä jopa sysitään ulos euroalueelta, puhutaan jo lamasta.

Tuomioja ei usko pahimpaan vaihtoehtoon.

– Oli alunperinkin epä-älyllistä suoraviivaisesti verrata jonkin euromaan velkojen uudelleenjärjestelyä finanssikriisin laukaisseeseen Lehman Brothersin konkurssiin, joka taas johtaisi kahdeksan prosentin BKT-laskuun Suomessa, hän kirjoittaa.

Talousasiantuntijoiden mielestä kannattaa silti varautua. Wessmanin mukaan voitaisiin herättää henkiin finanssijärjestelmän tukisuunnitelmat, jotka tehtiin vuonna 2008. Silloin Suomen valtio varasi 50 miljardia euroa takuita ja mahdollisia pankkien pääomittamista varten.

– Tuolloin rahoja ei ollut tarvetta käyttää, eikä niille välttämättä nytkään olisi tarvetta, hän lisää.

Holmin mielestä kaikkeen on syytä varautua. Hän mainitsee jopa pankkituen, josta suomalaisilla on 1990-luvun jäljiltä karvaita muistikuvia.

Poikkeustupo
tukisi työllisyyttä

Kuten finanssikriisi, tämäkin kriisi koettelisi Suomen reaalitaloutta. Kun muilla mailla mene huonosti, Suomen vienti tökkii. Kun pankit eivät luota toisiinsa, rahoituksen saaminen hankaloituu ja riskipreemioiden paisuminen nostaa korkoja.

Jo nyt yritysten ja kuluttajien luottamus talouteen on hiipunut. Molemmat lisäävät säästämistä ja harkitsevat yhä tarkemmin sekä investointeja että kuluttamista.

Holm ennakoi, että aiempaan tapaan talouden hiipuminen vähentäisi rakentamista ja epävarmuus hiljentäisi asuntokauppaa. Työttömyys kasvaisi, mikä jarruttaisi taloutta entisestään.

– Isot työnantajat näyttävät jo olevan siinä hengessä, että parempi irtisanoa kuin lomauttaa, Holm sanoo.

Hänen mukaan tulopoliittisen linjan pitäisi kuulua B-suunnitelmaan. Kianderin mielestä voitaisiin ottaa käyttöön tulopoliittinen poikkeusratkaisu.

Leikkauksia
vai elvytystä?

Myös talouspoliittista linjaa olisi heistä syytä miettiä ennakkoon.

– Hallitusohjelmassa sanotaan, että tarvittavat leikkaukset ja veronkorotukset tehdään. Jo näillä talouskasvuluvuilla joudutaan lisäsäästöihin. Nyt olisi syytä suunnitella, jouduttaisiinko säästämään vielä enemmän ja jos niin, kuinka paljon, jos talouskasvu hidastuu ennakoidusta vielä selvästi, Holm sanoo

Wessmanin mielestä Suomella voisi olla varaa tukea taloutta, sillä Suomen talous on melko hyvässä kunnossa ja velkataakka suhteellisen pieni. Hän ei pitäisi paniikkijarrutusta perusteltuna, vaan muistuttaa, että taantuman aikaan investoiminen on kannattavaa.

Vaikka Tuomioja ei usko pahimpaan vaihtoehtoon, muutkin vaihtoehdot ovat hänen mukaansa ongelmallisia. Hänen mielestään arvioissa pitää ottaa huomioon paitsi kokonaiskustannukset myös oikeudenmukaisuus, sijoittajavastuu ja se, mikä ratkaisu parhaiten luo myös mahdollisuuksia elpymiselle.

– Se tuskin on kurjistamisohjelma, jollaista velkamaille pahimmillaan halutaan syöttää, Tuomioja kirjoittaa.