4 askelta – näin kriisi tulee kotiisi
Taloudesta on tällä viikolla kuulunut synkkiä uutisia. Nordea-pankki ja metsäyhtiö UPM ilmoittivat mittavista irtisanomisista ja ennustaja toisensa jälkeen on rukannut kasvulukuja alaspäin.
Suomella on asiantuntijoiden mukaan edessä alkuvuotta kovemmat ajat, jotka vyöryvät päälle tavallista nopeammin. Ensimmäiset merkit näkyivät jo keväällä, jolloin muun muassa saksalaisyritysten suhdanneodotukset kääntyivät laskuun ja osakekurssit lipsuivat alaspäin.
Suomen Yrittäjien pääekonomisti Timo Lindholm sanoo, että kesällä liian moni asia kaatui kuluttajien ja yritysten päälle yhtä aikaa.
– Juuri ennen osakemarkkinoiden putoamista tulivat Yhdysvaltain toisen vuosineljänneksen tulokset, jotka olivat ennakoitua huonommat. Velkakattoväittely, velkakriisi, markkinareaktiot... siinä tuli niin paljon tavaraa, että sekä kuluttajat että yritykset kävivät selvästi pessimistisemmiksi kuin keväällä.
Asiantuntijoiden näkemykset siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu, ovat pääpiirteissään yhteneväiset. Suomi vajoaa, mutta vuoden 2008 romahdusta ei ole näköpiirissä. Miten lasku etenee ja miten sieltä noustaan?
1. Luottamus katoaa,
kukkaronnyörit kiristyvät
Kesän pörssipaniikin jälkeen ollaan tilanteessa, jossa kuluttajien ja yritysten luottamus on rapautunut. Alamäen ensimmäisessä vaiheessa on riski, että varovaisuus kiihdyttää pudotusta.
Perinteisesti lasku on ollut hitaampaa ja edennyt viennin johdolla, sanoo OP-Pohjola-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen. Jossain on tapahtunut jotakin, joka on heijastunut Suomen vientiin. Nyt tilanne on toinen, sillä kuluttajat ovat hermostuneet samaan aikaan yritysten kanssa.
– Yhä useammalla suomalaisella on osakesäästöjä, ja kurssien lasku näkyy varallisuuden laskuna. Osakekurssien vaikutukset siihen, miten kotitaloudet kokevat kulutusmahdollisuutensa, ovat kasvaneet, Heiskanen sanoo.
Kuluttajien ja yrittäjien heikko taloususko lykkää ihmisten ostopäätöksiä ja yritysten investointeja parempiin aikoihin. Se puolestaan heijastuu muun muassa asunto- ja autokauppaan.
Nordea kertoi keskiviikkona, että asuntohintojen nousu voi jopa pysähtyä. Suomen Yrittäjien Timo Lindholm pitää sitä terveenä ilmiönä.
– Tietynlainen rauhoittuminen on ihan paikallaan. Olisi aivan ok, jos hintojen nousu vähäksi aikaa pysähtyisi, sen verran korkealla joillakin alueilla ollaan.
Samaan aikaan, kun kulutus ja kauppa hyytyvät, talous jarruttaa muualla maailmassa. Se vie viennistä terän, mikä nopeuttaa kriisiä.
– Kotimaassa reagoitiin nopeasti, joten kotimaassa hidastumisen vaikutukset voivat tulla jopa nopeammin kuin aiemmin, Heiskanen arvioi.
Vaikka vuoden 2008 romahdus ei toistuisi, varautuvat ihmiset parhaillaan siihen, että tilanne voi pahentua. Varovaisuus on luonnollista, mutta ei tee hyvää talousluvuille.
– Talouden käänne on fakta. Nyt kyse on siitä, paljonko heikentyneet odotukset heikentävät investointi-, kulutus- ja rekrytointipäätöksiä tai esimerkiksi asunnon ostoa, Lindholm kertoo.
2. Potkukierros
alkaa
Kasvun hidastumisen toisessa vaiheessa rekrytointi hyytyy ja yritykset irtisanovat entistä herkemmin. Kesän markkinapaniikista oli tuskin toivuttu, kun Nordean ja UPM:n irtisanomiset muistuttivat suuryritysten jo potkaisseen laskun toisen vaiheen käyntiin.
– Isommat yritykset, ainakin kansainvälisillä markkinoilla toimivat, ovat nopeita reagoimaan, ja onhan siitä esimerkkejä uutisissa. Sitä tapahtuu kyllä, Suomen Yrittäjien Lindholm sanoo.
– Erinomaisen optimistinen arvio on, että voisimme pitää nykyisen henkilöstömäärän, Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti Jukka Palokangas arvioi alan yritysten tilannetta.
Asiantuntijoiden arviot yt-neuvotteluiden kiihtymisestä vaihtelevat. Lindholm ennustaa, että jos taloudesta syksyn mittaan saadaan lisää huonoja uutisia, on ensi vuoden alkupuolella luvassa enemmän vähennyksiä.
Palokangas sanoo, että elektroniikkateollisuudessa ajallisen tilauskannan pituus on 1–2 kuukautta, koneteollisuudessa keskimäärin puoli vuotta ja esimerkiksi metallialan alihankkijoilla alle puoli vuotta. Tilauskanta on kuitenkin vain yksi irtisanomisiin vaikuttava tekijä.
– Yritykset peilaavat myös, miten uudet tilaukset kehittyvät, mitkä ovat näkymät ja miten kysyntä kehittyy.
OP-Pohjolan Reijo Heiskanen on haastatelluista optimistisin. Hän uskoo, että rekrytoinnit ovat jo jäissä, mutta irtisanomisiin "aaltoa ei ole luvassa".
– Kyse on pikemminkin siitä, miten epävarmassa taloustilanteessa lykätään kasvua. Ihmisiä ei vähennetä kuin erityistapauksissa.
Tavallisen ihmisen kannalta avainkysymys on viime kriisin tapaan työpaikan säilyminen. Jos töitä saa tehdä, voi kriisistä Palokankaan ja Lindholmin mukaan hyötyä, kun korot pysyvät matalalla ja tavaroiden kallistuminen hidastuu.
3. Rahoitusmarkkinat
tyyntyvät ja kasvu elpyy...
Arviot talouden alamäen pituudesta vaihtelevat, mutta monet asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että alamäki taittuu hyvillä uutisilla rahoitusmarkkinoilta ja eurokriisistä. Tähän voi mennä pahimmillaan useita kuukausia.
Kesän lopulla markkinoilla ylireagoitiin toisen vuosineljänneksen hidastuneeseen kasvuun. OP-Pohjolan Heiskanen uskoo, että häiriötilanne ottaa aikansa ratketakseen.
– Kun tilanne menee eteenpäin, huomataan, että katastrofia ei ole syntynyt, eli esimerkiksi Aasiassa inflaatio hidastuu ja luottamus kasvaa. Vuodenvaihteessa näkymät parantuvat.
OP-Pohjola arvioi suhdannekatsauksessaan, että Suomen talouskasvu lähestyy vuoden lopulla nollaa, mutta taantumaan ei vajota. Nordean arvio Suomen tilasta on samansuuntainen, vaikka euroalue vajoaakin taantumaan 50 prosentin todennäköisyydellä.
Taantuman kynnykseltä nousu edellyttää asiantuntijoiden mukaan ensin rahoitusmarkkinoiden rauhoittumista ja eurokriisin pysymistä aisoissa. OP-Pohjolassa tätä pidetään todennäköisimpänä vaihtoehtona, mutta Teknologiateollisuus on synkemmällä kannalla.
– Ei ole nopeaa ja helppoa tietä ratkaista tätä. Se edellyttäisi ihan eri tavalla määrätietoisia askeleita, jotka vaikuttaisivat kilpailukykyyn, ja joilla saataisiin velkaantuminen hallintaan. On vaikea ajatella, että tilanne voisi muutamassa kuukaudessa muuttua ihan toisen näköiseksi, pääekonomisti Jukka Palokangas sanoo.
Myöskään Suomen Yrittäjien Timo Lindholm ei usko käänteen tapahtuvan vielä vuodenvaihteessa.
– Luottamusindikaattorit kääntyvät ensimmäisenä, ja jos se ensi kesänä tapahtuu, niin olisin tyytyväinen.
4. ...vai
elpyykö?
Jos alamäki ei kesäänkään mennessä taitu, edessä on uusi vaihe, jossa teollisuuden rakennemuutos alkaa tuntua Suomessa todenteolla. Juuri nyt talouslukuja seurataan tarkalla silmällä, mutta moni uskoo vielä talouden notkahduksen jäävän lyhyeksi.
OP-Pohjolan Heiskanen sanoo, että "maltilliseen kasvuun" palataan ensi vuoden aikana. Suomi on kaikesta huolimatta yhä hyvässä kunnossa, mitä esimerkiksi velkaantumiseen tulee.
Teknologiateollisuuden Palokangas kutsuu nousun jälkeen seuraavaa aikaa "hyvin pitkäaikaiseksi hitaan kasvun kaudeksi", ja vertaa Euroopan ja Yhdysvaltain tulevaisuutta Japaniin.
– Siellä (hitaan kasvun) hintana on hurja valtion velkamäärä, Palokangas sanoo.
Kasvu lähtee aina jostakin, ja juuri nyt ainakaan Suomen Yrittäjien Lindholm ei näe sille tekijöitä. Rahoitusmarkkinoiden rauhoittuminen ja luottamuksen asteittainen korjaantuminen olisivat vain ensiaskeleita.
– Silti jää jäljelle kysymys siitä, että uusi kasvu lähtee investoinneista, ja kuka investoi, minne ja millä rahalla? Se on iso kysymys.
Palokankaan mielestä vahvin kasvua uhkaava tekijä on teollisuuden ja palveluiden rakennemuutos, joka on käynnissä joka puolella maailmaa. Yhä useampi työ siirtyy halvempiin maihin, jotka vuosi vuodelta pystyvät kilpailemaan tehokkaammin myös osaamisellaan. Monia yrityksiä myös houkuttavat Aasian laajat ja vaurastuvat ihmisjoukot.
Lindholm pelkää rakennemuutoksen vievän Suomesta vielä muun muassa monta pientä ja keskisuurta teollisuuden yritystä. Vaikka Suomi olisikin hyvässä kunnossa, ei se pysäytä muutoksen suuria rattaita.
– Aasia ja kehittyvät taloudet kasvavat ja Lännessä se tarkoittaa suhteellista köyhtymistä. Kilpailukyky ei enää riitä ylläpitämään nykyisen laajuista julkista sektoria ja taloudellista hyvinvointia, Palokangas uskoo.














