Kreikassa voi tulla uusi myrsky: Näistä vakuuksista ei ole vielä puhuttu
Angelos Tzortzinis/Bloomberg News
Kreikassa kysymys Suomen vaatimien rahavakuuksien muuntumisesta kiinteäksi omaisuudeksi voi herättää poliittisen myrskyn. Sen takia asiaa ei ole siellä puitu vielä tarkemmin.
Suomen Kreikka-tuen vastineeksi esittämien vakuuksien kohtalo näyttää edelleen epävarmalta, kun useat muut euromaat näyttävät suhtautuvan nyreästi Suomen ja Kreikan väliseen sopimukseen.
Viime päivinä on noussut entistä enemmän esiin ratkaisu, jonka mukaan vakuuksista tehtäisiin laajempi sopimus, johon ottaisivat osaa useammat euromaat. Vakuuksina voitaisiin käyttää myös kiinteää omaisuutta eikä käteistalletusta, kuten Suomen ja Kreikan alustavasti kaavailemassa sopimuksessa.
Talouslehti Financial Timesin mukaan euromaiden valtiovarainministeriöiden virkamiehet keskustelevat tänään tältä pohjalta Suomen aloittaman vakuussotkun selvittämisestä, mutta tarkempia tietoja ei ole tihkunut julkisuuteen.
Keskustelua siitä, minkälaisia voisivat puolestaan olla Kreikan kansainvälisen tuen vakuudeksi tarjoamat omaisuuserät, ei ole Kreikassa juuri vielä käyty.
Suomen Kreikan-suurlähetystön kaupallisen virkailijan Jaana Oikarinen-Vasilopouloksen mukaan tämä on ymmärrettävää, koska aihe on poliittisesti arkaluontoinen.
– Asiaa on periaatteessa käsitelty sen verran julkisuudessa, että Kreikka ei ole kovinkaan halukas antamaan reaalivakuuksia. Oppositio on aikaisemmin suhtautunut varsin ärhäkästi reaalivakuuksiin eli valtion kiinteistö- tai osakeomistuksiin. Tämä ei ole tule olemaan helppo pala, jos hallitus joutuu turvautumaan tähän ratkaisuun, Oikarinen-Vasilopoulos sanoo Taloussanomille.
Hän uskoo, että asiaa tuskin tuodaan tämän takia tarkemmin julkisuuteen, ennen kuin se on hyväksytty euromaiden käsittelyssä.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
– En usko, että hallitus juuri haluaa keskustella asiasta ennen kuin julkisuuteen on tullut jotain päätöksiä.
Kreikan valtiolla on runsaasti omaisuutta ja se on jo sitoutunut myymään sitä talouden tasapainottamiseksi 50 miljardilla eurolla, mutta parlamentissa hyväksytty myyntiohjelma on edennyt nihkeästi. Myynnissä on muun muassa kymmeniä lentokenttiä ja satoja, lähinnä huvipursisatamia sekä omistuksia yhtiöistä. Myyntilistalle on päätynyt myös muun muassa poliisin kiinteistöjä Ateenassa, jotka hallinto aikoo myynnin jälkeen vuokrata takaisin.
Yli puolet myytävästä on kiinteistöomistuksia. Niiden suhteen kartoitusta vaikeuttaa se, että hallitus ei ole julkistanut mitään kattavaa listaa valtion omistuksista. Itse asiassa maassa ei ole vielä kattavaa koko valtion käsittävää kiinteistörekisteriä, vaan toistaiseksi vain alueellisia rekistereitä. Julkisuudessa on epäilty, että valtion kiinteistöomistukset ovat todellisuudessa esitettyjä pienempiä.
Tähän mennessä valtion omaisuudesta on saatu myytyä vasta teleyhtiö OTE:n osakkeita Deutsche Telekomille.
Käytännössä Kreikassa on odotettavissa laajaa poliittista kädenvääntöä, mitkä valtion omistukset päätyisivät tuen vakuudeksi, juuri kun kiistelty laaja yksityistämisohjelma on saatu hyväksyttyä.
