"Eurobondien vaihtoehto on euron hajoaminen"
Työeläkeyhtiö Ilmarisen varatoimitusjohtajan Timo Ritakallion mukaan sijoittajat pitävät eurobondeja eli euroalueen yhteisiä joukkovelkakirjalainoja hyvänä asiana, koska niissä koko euroalue olisi vastuussa velasta.
Saksa, Suomi ja monet muut Euroopan AAA-valtiot vastustavat niitä, koska ne lisäisivät parhaiden luottoluokituksen omaavien maiden rahoituskustannuksia. Lisäksi ne veisivät EU:ta kohti liittovaltiota.
– Eurobondeja kohti mennään väkisin, Ritakallio arvioi.
Ritakallio muistuttaa, että Suomen pitäisi miettiä, mikä on eurobondien vaihtoehto.
– Se olisi eurojärjestelmän hajoaminen, Ritakallio sanoo ja muistuttaa, että periferiassa sijaitseva valtio, kuten Suomi, kärsisi euron häviämisestä enemmän kuin moni muu.
Ritakallio peräänkuuluttaakin Suomeen kunnon keskustelua euron hyödyistä ja haitoista. Hyötyä on esimerkiksi ollut euroajan matalasta korkotasosta. Valuuttaa ja korkoja eivät ole heilutelleet Suomen metsäteollisuuden tai Nokian kriisi, kuten olisi varmasti käynyt markka-aikaan.
– En vielä usko euron häviämiseen.
Samaa polkua
kuin 2008
Ritakallion mukaan haasteelliset ajat jatkuvat sijoitusmarkkinoilla. Euroalueen velkakriisi ja talousnäkymien heikkeneminen painavat osakekursseja ja korkosijoituksistakaan ei tule kunnon tuottoa.
– Euroalueen ja USA:n velkakriisit ovat alkaneet heikentää talousnäkymiä. Kriisi on leviämässä rahoitusjärjestelmään ja pankkien varainhankinta vaikeutuu. Ollaan menossa samaa polkua kuin vuonna 2008, Ritakallio arvioi.
Ritakallion mukaan pankkien väliset markkinat ovat hermostuneita ja libor-ois -korkoero on leviämässä. Yhdysvalloissa pankeilla riittää vielä rahaa, mutta Euroopassa pankit rajoittavat jo luotonantoaan nostamalla marginaaleja.
Sijoittajille tilanne on hankala. Ilmarisen sijoitustuotto tammi–kesäkuussa jäi kokonaisuudessaan 0,1 prosenttiin. Osakesijoitusten tuotot olivat 2,5 prosenttia miinuksella.
Ritakallio kertoo, että Ilmarinen onkin nyt vähentämässä ulkomaisten osakkeiden osuutta sijoitussalkussaan. Kotimaisia osakesijoituksia eläkeyhtiö ei aio ryhtyä myymään. Kesäkuun lopussa Ilmarisen vajaan 29 miljardin sijoitussalkussa oli 36 prosenttia osakkeita.
– Osakesijoituksissa meillä on ollut defensiivinen politiikka. Johdannaisilla on alennettu osakeriskiä. Noteerattujen osakkeiden tuotto on meillä ollut huonompi kuin keskimäärin markkinoilla. Selityksenä on, että meillä on enemmän suomalaisia osakkeita. Se kuuluu strategiaamme – me tunnemme kotimaiset yritykset. Salkussamme on isoja globaalisti toimivia suomalaisia yrityksiä. Emme myy niitä pois, sanoo Ritakallio.
Ritakallion mukaan Ilmarinen on niin iso omistaja, että kotimaisten osakkeiden pikamyynnit toisivat markkinoille vain lisää laskua.
– Me olemme arvioineet, että tämä riski kyetään kantamaan. Kuka sitten omistaisi suomalaisia yrityksiä, Ritakallio huomauttaa.
Nokia-omistusta Ilmarisella on kuitenkin vähemmän kuin monet luulevat. Yhtiö on tosin hankkinut sitä viime aikoina lisää.
– Nokiaa on noin yksi prosentti eli noin 300 miljoonaa euroa.
Vielä ei ole aika
ostaa osakkeita
Osakekurssit maailmalla ovat selvästi vuoden 2008 alapuolella.
– Lasku on ollut hyvin jyrkkä ja sijoittajien liipaisinsormi on ollut herkässä viime taantuman jäljiltä. Muutokset osakemarkkinoilla ovat nopeutuneet ja olleet voimakkaampia 2000-luvulla kuin aiemmin. Volatiliteetti on kasvanut ja sykleissä on lyhyemmät kestot, sanoo Ritakallio.
Ritakallio muistuttaa, että sadan vuoden aikana pörssikurssit ovat nähneet neljä huonompaa jaksoa. Tämä viimeisin on alkanut 1990-luvun teknokuplan puhkeamisesta.
– Yleensä ne ovat kestäneet 12–17 vuotta.
Koska sitten olisi oikea aika taas ostaa osakkeita? Ritakallion mukaan se hetki ei ole vielä. Ennenkuin osakeostoja ryhdytään tekemään, pitää ensin nähdä paremmin, kuinka pitkä ja syvä taantuma on mahdollisesti edessä.
Ritakallion mukaan Ilmarinen aikoo lisätä kiinteistöjä ja infrahankkeita salkkuunsa, koska ne antavat suojaa inflaatiota vastaan.
Alkuvuonna Ilmarinen teki vakaata 2,6 prosentin tuottoa kiinteistösijoituksista. Niiden osuus sijoitussalkusta oli kesäkuun lopussa 10,8 prosenttia. Korkosijoituksia oli 43,6 prosenttia.
Kiinteistösijoituksia aiotaan lisätä niin Suomessa kuin ulkomailla. Infrahankkeissa Ilmarinen on kiinnostunut ppp-hankkeista.














