Sopu vakuuksista: Kreikka laittaa rahat Suomen tilille
Suomen ja Kreikan välillä sovittu vakuusjärjestely muistuttaa yksityisen sektorin kanssa tehtyjä vakuusjärjestelyjä.
Sovitun vakuusjärjestelyn mukaan Kreikka tallettaa vakuussumman käteisenä Suomeen, minkä jälkeen varat sijoitetaan vähäriskisiin, luottoluokitukseltaan kolmen A.n velkapapereihin.
Tallettava vakuussumma ja sille saatavat korkotuotot kattavat pitkällä tähtäimellä Suomen valtion takausta vastaavan lainasumman.
Asiasta kertoi valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) tiistaina iltapäivällä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Vakuusjärjestelyt ovat olleet ehtona Suomen osallistumiselle Kreikan uuteen tukipakettiin.
– Jos Kreikka hoitaa sitoumuksensa ERVV:lle, saa se vakuussumman ja korot takaisin, Urpilainen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Vakuuksien sijoittaminen tapahtuu Suomen lainsäädännön alla, mutta myös Kreikkaa konsultoidaan Suomen sijoittaessa vakuudet arvopapereihin.
Vakuussumma on Urpilaisen mukaan vielä auki. Siltä osin neuvottelut jatkuvat vielä.
Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäki vertasi Suomen ja Kreikan vakuusjärjestelyä Kreikan uuden tukipaketin yksityisen sektorin vakuusjärjestelyihin.
Siinä yksityinen sektori sitoutuu vaihtamaan Kreikka-lainojaan 135 miljardin euron edestä Kreikan pitkäaikaisiin lainoihin. Uusien lainojen vakuudeksi sijoitetaan 35-45 miljardia euroa vähäriskisiin arvopapereihin. Sijoitusten pääoma ja korkotuotot riittävät kattamaan 135 miljardin euron lainariskin.
– Jää Kreikan pohdittavaksi, onko vakuussumma yksityistämistuloja vai muuta, Hetemäki sanoi tiedotustilaisuudessa.
Valtiovarainministeri Urpilaisen mielestä olennaista on, että Suomi ja Kreikka päässeet yhteisymmärrykseen vakuusjärjestelyistä.
– Näiden vakuusjärjestelyjen kanssa voimme olla mukana Kreikan uudessa tukipaketissa, ilman vakuuksia emme.
Urpilainen kertoi, että vakuusneuvotteluja on käyty pitkin kesää. Kreikan uuden tukipaketin hyväksyneen huippukokouksen jälkeen neuvotteluyhteys on ollut pääasiassa Suomen ja Kreikan välillä.
Vakuusjärjestely vaatii vielä muiden maiden hyväksynnän. Valtiovarainministeri Urpilaisen mukaan on muiden valtioiden käsissä, lähtevätkö ne vaatimaan vastaavia vakuuksia.
Suomen vaatimat vakuudet heijastavat Euroopan unionin perussopimuksen periaatetta, että kaikki valtiot vastaavat itse omista veloistaan. Periaatteesta ei ole syytä joustaa, ja Suomen kanta myös eurobondeihin pysyy kielteisenä, Urpilainen sanoi.
Urpilaisen mukaan uusia työkaluja euroalueen velkakriisin hoitamiseksi ei ole syytä keksiä, vaan vanhat pitää ottaa ensin käyttöön täysipainoisesti.












